Toimin psykologina Kelan ammatillisissa kuntoutusselvityksissä, joissa arvioidaan työ- ja /tai opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä ja selvitetään erilaisia lääkinnällisiä ja ammatillisia kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia. Jokainen viikko syntyy yhdessä kuntoutujien kanssa yksilöllisiä ammatillisia kuntoutussuunnitelmia kuntoutusvaihtoehtoineen. Tämä on loistava palvelu niille, jotka ovat olleet pidemmän aikaa pois työelämästä pitkittyneen työttömyyden tai toistuvan sairauden vuoksi, ja sopivaa koulutusta tai ammattialaa ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt.
Törmään työssäni kuntoutuspsykologina viikoittain siihen, ettei ihmisiä ole riittävästi informoitu erilaisista kuntoutuspalveluista, joihin heillä olisi oikeus ja mahdollisuus hakeutua. Tämä on sinällään mielenkiintoista, koska kunnallisella terveydenhuoltojärjestelmällä on vastuu arvioida kuntoutustarvetta, vastata kuntoutuksen toteuttamisesta sekä antaa riittävää ohjausta ja neuvontaa kuntoutumiseen liittyvissä asioissa. Joidenkin kohdalla kuntoutukseen pääseminen saattaa venyä liian pitkälle. Työ- ja toimintakyvyn kannalta kuntoutuksiin hakeutuminen olisi syytä toteutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vastaanotollani liian monet tuovat esille sitä, ettei heillä ole pysyvää omaa lääkäriä, joka seuraisi terveyttä ja huolehtisi kokonaisvaltaisesti asiakkaan asioista. Pirstaleisuus synnyttää monelle kokemusta siitä, ettei kukaan välitä ja oikeasti ole kiinnostunut. Ja mikä huolestuttavinta, ihmiset eivät saa tietoa ja pääse oikeanlaisten palveluiden äärelle.
Olen joskus itse työskennellyt psykologina myös terveyskeskuksessa ja olin yllättynyt siitä, miten heikosti eri terveydenhuollon ammattilaiset tietävät esimerkiksi Kelan monipuolisista kuntoutuspalveluista. Tiedon lisäämiseen meidän tulisi jatkossa satsata kaikki yhdessä. Parhaimmillaan eri toimijat tekevät yhteistyötä ja asiakkaat pääsevät Kelan harkinnanvaraisiin lääkinnällisiin kuntoutuksiin. Onneksi meillä on paljon myös niitä terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat valveutuneita näiden asioiden suhteen. Tärkeää olisi myös se, että kohtaisimme ihmisiä kokonaisuutena, kuuntelisimme ja loisimme välittämisen kulttuuria.
Olen itse tehnyt vuosia psykologina töitä eri kuntoutuskeskuksissa, erilaisissa Kelan lääkinnällisissä kuntoutuksissa. Miten näihin palveluihin pääsee? Kelasta saa hyvää tietoa erilaisista kuntoutusvaihtoehdoista joko käymällä heidän toimistossaan, tutustumalla nettisivuihin tai soittamalla. Lähtökohdallisesti toivoisin, että voisit ensimmäisen kerran keskustella asiasta sinua hoitavan lääkärin kanssa, joka osaisi arvioida ja kertoa sopivasta kuntoutusmuodosta. Myös hoitajat tekevät paljon hyvää työtä ja osaavat kertoa sekä ohjata asiakkaita oikeanlaisten palveluiden äärelle.Toiset hyötyvät enemmän yksilöllisestä kuntoutuksesta ja toisille taas ryhmämuotoinen kuntoutus on soveltuvin vaihtoehto. Erilaiset sairauskohtaiset kuntoutukset ja sopeutumista edistävät kurssit ovat myös olleet erittäin pidettyjä. Hakeutuaksesi kuntoutukseen tarvitset lääkäriltä lausunnon sairauden tai vamman aiheuttavasta kuntoutustarpeesta. Lääkärin lausunnon jälkeen voit täyttää Kelan kuntoutushakemuksen ja jäädä odottelemaan päätöstä kuntoutuksesta. Saat itse valita, mihin toimipisteeseen haluat mennä kuntoutumaan.
Moniin kuntoutuksiin sisältyy useampia vuoden sisällä toteutettavia jaksoja ja sinulla on mahdollisuus valita kuntoutujakso laitosmuotoisena. Vaikka kuntoutuksen käyminen avomuotoisena saattaa tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta, monet ovat kiitelleet jälkikäteen, kun voi yöpyä kuntoutuskeskuksessa ja vetäytyä intensiivisen päivän jälkeen itsekseen olemaan tai tekemään jotain muuta mukavaa. Kuntoutuskeskukset tarjoavat nykyisin todella monipuolisia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja muuhunkin tekemiseen. Lisäski on myös olemassa sellaisia kuntoutuksia, joihin voi ottaa läheisen tai omaisen mukaan.
Miksi sitten kannattaa hakeutua kuntoutukseen?
Ensiksikin kuntoutukseen hakeutuminen on omaan terveyteen satsaamista. Sinulla on mahdollisuus kuntoutuksen aikana keskittyä kokonaisvaltaisesti omaan itseesi ja terveyden edistämiseen. Saat kuntoutuksessa kokemuksen, että sinua kuunnellaan ja asioihisi perehdytään kokonaisvaltaisesti.
Kuntoutus piristää, tukee yleistä jaksamista ja mielialaa. Varsinkin jos käyt kuntoutuksen laitosmuotoisena ja pääset pois tutuista kotiympyröistä. Monet ovat kokeneet tämän uutena motivoivana starttina. Olen usein kannustanut ihmisiä tekemään arjessa pieniä hyvinvoinnin tekoja. Kuntoutukseen hakeutuminen on mielestäni sellainen.
Kuntoutusta tehdään usein moniammatillisesti, joten sinulla on mahdollisuus saada tilanteeseesi hyvin monipuolista näkökulmaa. Monet ovat olleet kiitollisia esim. sosiaaliseen tilanteeseen liittyvistä neuvoista, joita ovat pystyneet edistämään kuntoutuksen aikana. Psykologin käynneillä voit saada tukea esim. kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja mahdollisten haasteiden ja esteiden työstämiseen. Myös erilaiset sopeutumista edistävät, painonhallintaan ja kivunhallintaan liittyvät keskustelut ovat psykologin käynneillä yleisiä. Moniammatillinen tiimin kokoonpano vaihtelee paljon eri kuntoutuksen painopisteiden mukaan.
Kuntoutus on tavoitteellista toimintaa. Jokaisen kuntoutujan kanssa mietitään yksilöllisiä tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan kuntoutuksen edetessä. Saat palautetta omasta terveydentilastasi sekä konkreettisia keinoja oman tilanteen edistämiseksi. Monia motivoi se, että tavoitteita seurataan, ja seuraavaan jakson odottaminen kannustaa väliajalla. Kuntoutuksessa saat edetä oman terveydentilasi sallimalla vauhdilla ja yksilöllisiä muutoksia ohjelmaan on mahdollista tehdä. Armollisuus itseä kohtaan yleensä lisääntyy kuntoutuksen aikana. Ei haittaa, vaikka tavoitteet eivät toteutuisikaan. Tärkeintä on se, että olet lähtenyt kuntoutusmatkalle.
Kuntoutuksessa on mahdollista tavata samassa tilanteessa olevia muita kuntoutujia. Vertaistuki tuo kuntoutukseen aivan oman lisänsä. Jotkut ovat löytäneet kuntoutuksesta ystäviä, joiden kanssa on voinut jakaa ajatuksia kuntoutuksen aikana ja myös sen jälkeen. Monet ovat sairauteen liittyvien kokemusten kanssa hyvin yksinäisiä. On tärkeää päästä välillä tuulettamaan miettimättä läheisten tunteita.
Ihanaa kesää kaikille!
Heidi
Heidi Joutsiniemi on psykologi, kognitiivis-integratiivinen lyhytterapeutti, ja ennen kaikkea kahden teini-ikäisen äiti. Heidi toimii ammatinharjoittajana sekä aikuisten että lapsiperheiden kuntoutuksessa. Kirjoituksissaan hän kuljettelee lukijoita mukana kuntoutuspsykologin arjessa. Heidi tavoittelee kirjoituksissaan arjessa läsnäolon voimaa, yhdessä iloitsemista, ihmettelyä ja toivon kipinää.