• Elämässä.

Kuuntele itseäsi rohkeasti


Viime vuodet ovat olleet todella ruuhkaiset. Puhutaan ruuhkavuosista, vaikka tuo sana onkin aina hiukan ärsyttänyt. Viiden vuoden aikana olen opiskellut uuden tutkinnon, vaihtanut työroolia kolme kertaa, kasvattanut alle kouluikäisiä poikia ja kuskannut heitä harrastuksiin, opiskellut lisää, tehnyt läheisen kuolemasta johtuvaa surutyötä, syönyt huonosti, liikkunut liian vähän ja lista jatkuu. En ole kuunnellut itseäni tarpeeksi. Pysähtyminen ja itsensä kuunteleminen vaatii rohkeutta. Minulle pysähdys tuli tänä keväänä, kun vaihdoin työtä ja menin terveystarkastukseen uuteen työhön liittyen.


Terveydenhoitaja kiinnitti eniten huomiota melko nopeaan painonnousuun. Itse olin ajatellut, että painonnousun syynä ovat ne kuuluisat mainitsemani ruuhkavuodet. Verikokeista löytyi kuitenkin selvä diagnoosi: kilpirauhasen vajaatoiminta. Kun olin asiaa hetken pureskellut, palaset alkoivat loksahdella kohdilleen. Olin aina elänyt tiettyjen oireiden kanssa, luullen, että ne nyt vaan ovat ominaisuuksiani. Kuuluvat osaksi minua. Nyt tiedän, että näin ei ole ja olisihan minun terveydenhuollon ammattilaisena pitänyt ymmärtää reagoida oireisiin.

Miksi kirjoitan tästä? Siksi, että kehotan kaikkia otsikon mukaisesti kuuntelemaan itseään ja kehoaan. Helposti ajatellaan, että ”ei tämä mitään ole” tai ”kyllä se tästä ohi menee”. Haluan korostaa, että mikään oire ei ole liian pieni tutkittavaksi. Siitä olen urani aikana tullut vakuuttuneeksi. Aina on syytä hakeutua tutkimuksiin, jos herää pieninkin epäilys mistä tahansa sairaudesta.


Kirjoitan tästä myös siksi, että kilpirauhasen toimintahäiriöiden ja MS-taudin oireet voivat muistuttaa toisiaan. Molemmat ovat autoimmuunisairauksia. Yhteiseen oirekuvaan kuuluvat esimerkiksi mielialamuutokset, väsymys ja lihasheikkous. Ei ole tavatonta, että samalle henkilölle kehittyy kaksi eri autoimmuunisairautta. Sairauksien yhteyttä on tutkittu, mutta kiistatonta yhteyttä niiden välillä ei ole. Joissakin tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että MS-tautia sairastavan riski kilpirauhasen sairastumiselle on 1,7 kertainen kuin muulla väestöllä. Myös MS-taudin hoidossa käytettävillä lääkkeillä voi olla yhteys kilpirauhasen sairastumiseen. On esimerkiksi suositeltavaa, että interferonihoidon aikana tarkkaillaan kilpirauhasarvoja.

Lopuksi haluan tähdentää, että en vertaile näitä kahta sairautta keskenään. Ne ovat erilaiset sairaudet ja kaikkien kokemus sairastamisesta sekä sairastumisesta on yksilöllinen. Kilpirauhasen sairaudet ovat verrattain yleisiä, mutta hoitamattomana pitkässä juoksussa hengenvaarallisia.


Kehotan ja kannustan kaikkia pitämään itsestään hyvää huolta ja se tapahtuu nimenomaan kuuntelemalla itseään ja rohkeasti tarttumaan omaa vointia askarruttaviin asioihin. Ja tietenkin nauttimaan myös kesästä!



Heidi A.

MS_uusi_logo_2018.png
  • Black Facebook Icon

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry