• Heidi A.

Mitä tapahtuu päivystyksessä?

Paljon puhutaan ennaltaehkäisystä ja annetaan ohjeistuksia, miten vältellään esimerkiksi virtsatieinfektion saamista. Joskus kuitenkin tulee eteen tilanne, että tulehdus on iskenyt päälle ja saatat tarvita päivystyksellistä terveydenhuollon ammattilaisen apua. Erityisesti MS-tautia sairastavan on syytä suhtauta infektioihin vakavasti, sillä ne vaikuttavat vahvasti perussairauteen ja voivat aiheuttaa taudin pahenemisvaiheen.


Miten sitten kannattaa toimia, jos arvelee joutuvansa hakeutumaan päivystykseen? Ihan ensimmäisenä tulee selvittää hoidon tarve. Päivystykseen kannattaa ensin soittaa ja kertoa oirekuvastaan sekä taustastaan. Päivystyksen hoitaja tekee hoidon tarpeen arvion ja ohjaa joko hakeutumaan suoraan päivystykseen tai jos asia ei vaadi päivystyshoitoa, hakeutumaan omalle terveysasemalle. Tässä on varmasti paikkakuntakohtaisia ohjeistuksia, miten hoidon tarve arvioidaan. Hyvänä nyrkkisääntönä päivystykseen hakeutumisessa voi miettiä; onko vointi sellainen, ettei siitä selviä kotioloissa. Päivystyshoitoa vaatii sellaiset sairaudet tai vammat, joiden hoitamatta jättäminen viipymättä aiheuttaa merkittävän terveydellisen riskin.


Jos matka jatkuu päivystykseen, on hyvä painaa mieleen seuraavat vinkit

  • Päivystykseen ei kannata tulla omalla autolla, mikäli mahdollista. Päivystyskäynti voi venyä tai jos käynti johtaa siihen, että joutuu sairaalaan sisälle, ei tarvitse stressata parkkimaksuista.

  • ota mukaan ajantasainen lista käyttämistäsi lääkkeistä. Nykyään reseptit voi nähdä pääosin myös Kanta-arkistosta, mutta aina ei esimerkiksi yksityissektorilta kirjoitetut reseptit kirjaudu järjestelmään. Myös mahdolliset omat inhaloitavat lääkkeet ja insuliinit on syytä ottaa mukaan.

  • mukaan kannattaa ottaa myös puhelimen laturi ja hiukan rahaa sekä henkilöllisyystodistus ja/tai Kela-kortti

  • jos et ole aiemmin ilmoittanut sairaalan tietoihin lähiomaista ja hänen yhteystietojaan, kannattaa tämä miettiä valmiiksi


Päivystyksessä potilaat hoidetaan lääketieteellisen kiireellisyyden mukaisesti. Tästä syystä on mahdollista, että joku myöhemmin päivystykseen saapunut pääsee aikaisemmin hoidettavaksi. Hoitoyksikössä tehdään tarpeen mukaan lisätutkimuksia, kuten laboratoriokokeita ja kuvantamisia. Päivystyksessä työskentelee eri erikoisalojen lääkäreitä ja vastaanotolle pääsee oirekuvan mukaisesti. Joskus riittää sairaanhoitajan vastaanotto ja sairaanhoitaja konsultoi tarvittaessa lääkäriä hoitosuunnitelmasta ja jatkohoidosta.


On tutkittu, että yleisimmät syyt MS-tautia sairastavalle hakeutua päivystykseen liittyvät MS-taudin liitännäissairauksiin, eivätkä niinkään itse MS-tautiin. Yleisimpiä syitä ovat virtsatieinfektiot, kaatumiset ja murtumat, keuhkokuume, muut infektiot, liikkumattomuudesta johtuvat selkä-ja lonkkakivut, MS-taudin lääkityksestä johtuvat sivuoireet, ummetus-ja suolistovaivat sekä syvä laskimotukos. MS-tautiin liittyvien päivystyskäyntien perusteella voidaan todeta, että MS ei ole vain neurologinen sairaus. Sillä voi olla useisiin eri lääketieteen erikoisaloihin liittyviä, kuten esimerkiksi urologisia tai psykiatrisia, ongelmia. MS-tautia hoitavilta lääkäreiltä ja hoitajilta vaaditaankin laajaa ymmärrystä sairauden monimuotoisuutta kohtaan.


Erityisesti näin influenssakautena päivystykseen hakeutumista kannattaa vältellä viimeiseen asti. Päivystyksestä kuuluu kuitenkin jokaisen saada apua, mikäli tarve avulle on päivystyksellinen. Ei saa jäädä yksin miettimään, mikäli jokin oire vaatii hoitoa. Siitä syystä on hyvä soittaa päivystykseen ja hoitaja tekee ensimmäisen hoidon tarpeen arvioinnin puhelimitse. Päivystystoiminnasta tulee eniten palautetta odottamisesta ja ihmisten kohtelusta. Toiminnasta tulee luonnollisesti antaa palautetta, jotta palvelua voidaan parantaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että päivystys on yksi sairaalan kiireisimpiä yksiköitä ja siellä väkisinkin joutuu odottamaan. Aiemmin antamieni käytännön vinkkien lisäksi suosittelen pakkaamaan mukaan myös kärsivällisyyttä.


Heidi


Heidi Aaltonen on sairaanhoitaja (YAMK) ja urologisen hoitotyön asiantuntija. Hän työskentelee osastonhoitajana Turun yliopistollisessa keskussairaalasta. Heidi kirjoittaa blogiin MS-taudin näkymättömistä oireista, erityisesti urologiaan liittyvistä aihealueista. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi leikki-ikäistä poikaa, joiden kasvattaminen pitää jalat maassa. Heidin intohimona on kehittää ja kehittyä jatkuvasti paremmaksi. Laadukas hoitotyö ja siihen pyrkiminen on hänen sydäntään lähellä. Elämään Heidi suhtautuu yltiömäisellä optimistisuudella ja rationaalisuudella. Elämä kantaa!

MS_uusi_logo_2018.png
  • Black Facebook Icon

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry