• Elämässä.

Miten selvitä joulusta vähemmällä stressillä?

Teimme jälleen tuttua iltalenkkiä koirien kanssa. Huomioni siirtyy erilaisiin jouluvaloihin, joita ihmiset ovat laittaneet ikkunoihin. Erään talon ikkunassa ovat retrohenkiset valot, mitkä tuovat muistoja omasta lapsuuden joulusta. Joulu on ollut minulle aina tärkeä ja tykkään erityisesti jouluruoista ja perheen kanssa vietetystä ajasta. Riisipuuro on ehdoton jouluaamun suosikki, ja muistot mantelin metsästämisestä saavat hymyn huulelle. Kuusi haettiin aina perinteisesti aatonaattona kävellen lähikaupan viereiseltä kuusimyyjältä. Valinta tehtiin huolella ja kuusia käänneltiin monta kertaa sen oikean yksilön löytämiseksi.


Kaapista kaivettiin perinteiset joulukoristeet, joita ripustettiin koko perheen voimin. Keittiön ikkunassa oli oranssi tähti, joka laitettiin ikkunaan joka vuosi. Pöydällä loi tunnelmaa enkelikello, josta kuului kaunis ääni. Kuusissa oli tuohon aikaan perinteisesti aidot kynttilät, ja vaaratilanteiltakaan ei jouluisin vältytty. Jouluaattona kokoonnuimme perinteisesti isovanhempieni luokse viettämään joulua. Mummi ja vaari asuivat niin lähellä, että saimme veljeni kanssa usein taittaa matkaa pulkassa istuen. Pulkkaan oli laitettu lampaan talja, ja mukana oli aina myös jouluiset lyhdyt, mitkä lisäsivät joulutunnelmaa. Vaari kertoi joka vuosi samoja tarinoita, joita perheen pienimmät kuuntelivat silmät loistaen. Vaari on minulle ollut aina tärkeä esikuva. Muistot herkistävät ja olisi ihana kuunnella noita tarinoita – vielä edes yhden kerran.


Äitini ja isäni onnistuivat säilyttämään läpi joulun kiireettömän tunnelman. Olen usein miettinyt, mikä tuon kiireettömyyden taustalla on, ja miksei meidän perheessämme ollut aistittavissa joulustressiä? Uskoisin, että yksi keskeisimmistä tekijöistä oli se, että vanhempani onnistuivat rakentamaan omannäköisen joulun. Omannäköisyys tarkoitti sitä, että jouluun ei ollut aikataulutettu liikaa tekemistä, ja kaikki turha oli karsittu pois. Vanhempani halusivat viettää suurimman osan joulusta oman perheen kesken, ja emme tehneet sukulaisvierailuja joulun aikoihin. Vanhempani eivät viettäneet paljon aikaa kaupoissa joululahjoja etsien. Äitini korvapuustit olivat taivaallisia ja niitä käärittiin sellofaanin sisälle ja annettiin lähimmille viemiseksi. Suvussamme oli paljon taitavia käsitöiden tekijöitä ja saimme iloita niistä lahjojen muodossa jokaisena jouluna. Sukulaiset olivat sopineet niin, ettei lahjoja osteta kuin lapsille.



Joulu oli kokonaisuudessaan rakennettu niin, että perheessääme säilyi kiireettömyys, ja me lapset olimme keskiössä. Vietimme aikaa yhdessä, juttelimme ja pelasimme lautapelejä. Yksi perheen suosikkipeleistä oli Yatzy- peli. Peli on siitä kiva, että sitä voi pelata perheen pienimmätkin. Omannäköisyyden rinnalla äiti osasi myös ruokien suhteen löytää sopivaa tasapainoa. Tiettyjen ruokien tekeminen itse oli tärkeää, mutta paljon hyödynnettiin tuotteita myös kaupan tiskiltä. Teimme paljon ruokia ja leivoimme yhdessä, mikä oli jo itsessään tärkeä joulun perinne. Piparkakkujen osalta tyydyttiin valmistaikinoihin, mutta koristelu yhdessä oli se juttu. Isäni hauskuutti koko perhettä koristelemalla piparkakkuja omalla omintakeisella tavallaan.


Olen pyrkinyt omien lasteni kanssa luomaan myös mahdollisimman kiireetöntä joulua, jossa keskiössä olisi yhdessä oleminen. Lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja teemme jouluvalmisteluita tänä jouluna mieheni kanssa kahden. On ollut hauskaa huomata, että lapsiemme koteihin on alkanut ilmestyä samanhenkisiä jouluvalmisteluita ja ajatuksia joulun vietosta kuin kotona. Perinteet ovat tärkeitä.


Tähti loistaa ikkunassa. Tämä joulu tulee olemaan erilainen. Olen ensimmäistä kertaa miettinyt, että ulkoistaisin joulusiivouksen tilaamalla siivouspalvelun. Olen myös miettinyt sitä, että ruoat voisi näppärästi tilata myös kotiovelle. Joku osa minusta vastustaa ajatusta ja haluaisin viettää mahdollisimman vähäisen kulutuksen juhlaa. Koronan myötä palvelut ovat kehittyneet ja etäyhteyksien avulla on mahdollista pitää yhteyttä kauempanakin oleviin sukulaisiin. Ehkäpä tämä voi monelle tänä jouluna vähentää joulustressiä. Ehkäpä tilaan perinteisen, retrohenkisen enkelikellon. Niitä näyttäisi löytyvän verkkokaupassa.


Jos kuitenkin jotain haluaisin sanoa. Toivoisin, että saisitte rakennettua mahdollisimman omannäköisen ja kiireettömän joulun. Jokaisen pitäisi -ajatuksen kohdalla olisi hyvä pohtia miettimään, pitääkö oikeasti. Tärkeämpää olisi miettiä, kenen elämää elää ja millaisia valintoja tekee. Joulun taika syntyy pienistä hetkistä. Se pieni tarinatuokio vaarin tai mummin sylissä voi olla pienen lapsen mielestä se kaikkein parhain lahja tai asia joulussa, mikä porautuu kokemuksissa pitkälle loppuelämän ajan.


Ihanaa joulun odotusta!

Toivoo Heidi


Heidi Joutsiniemi on psykologi, kognitiivis-integratiivinen psykoterapeutti, ja ennen kaikkea kahden teini-ikäisen äiti. Heidi toimii ammatinharjoittajana sekä aikuisten että lapsiperheiden kuntoutuksessa. Kirjoituksissaan hän kuljettelee lukijoita mukana kuntoutuspsykologin arjessa. Heidi tavoittelee kirjoituksissaan arjessa läsnäolon voimaa, yhdessä iloitsemista, ihmettelyä ja toivon kipinää.

MS_uusi_logo_2018.png
  • Black Facebook Icon

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry