top of page

Toivoa ja yhteyttä – vertaistuen voima MS-tautia sairastavien elämässä

Jan


Elämän muuttuminen MS-taudin diagnoosin myötä voi tuntua pelottavalta ja hämmentävältä. Tilanteen kohtaaminen tuo usein mukanaan monenlaisia tunteita: pelkoa, surua, vihaa, mutta myös toivoa ja sitkeyttä. Kaikki eivät hoitajan ohjauksesta huolimatta halua lähteä vertaistukiryhmään, ainakaan heti. Osalle taas vertaistuen merkitys osoittautuu nopeasti korvaamattomaksi voimavaraksi. Se ei tarjoa MS-tautia sairastavien mukaan vain tietoa ja vinkkejä arkeen, vaan myös syvällistä yhteyttä toisiin, jotka ymmärtävät, miltä tuntuu kohdata samankaltainen sairaus.

 

MS-tautia sairastavat kuvaavat vertaistuen tarjoaa usein turvallisen tilan, jossa voi jakaa omia kokemuksiaan ja kuulla, miten muut selviytyvät vastaavista tilanteista. Vertaisten kanssa keskustellaan esimerkiksi oireiden hallinnasta ja hyvinvoinnin tukemisesta, mutta yhdessä käsitellään myös elämän syvempiä kysymyksiä.

 

Miten suhtautua tulevaisuuteen, kun sairaus tuo mukanaan ennakoimattomia käänteitä? Kuinka löytää tasapaino sairauden ja muun elämän välillä? Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä lääke- tai hoitotieteellisiä vastauksia, mutta vertaistuen kautta niihin voi löytää uusia näkökulmia ja voimavaroja.

 

Osa potilaista suhtautuu vertaistukeen myös kriittisesti. Vaikka saman kokemusmaailman jakaminen voi olla voimaannuttavaa, vertaistukiyhteisöt eivät aina ole ongelmattomia. Esimerkiksi negatiivisten kokemusten tai pessimistisen ajattelun ylikorostuminen voi lisätä tietyssä elämäntilanteessa pelkoa tai toivottomuutta.

 

Joskus vertaistuen piiriin saattaa muodostua suljettuja ryhmiä, joissa ulkopuoliset näkemykset ja ammattilaisapu voivat jäädä liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi hoitomuoto tai lääkitys, joka on yhdelle tehokas, saattaa olla täysin epäsopiva toiselle. Tämä ei tarkoita sitä, että vertaistuessa olisi silloin ongelmia, mutta sen rinnalla kannattaa pitää monipuolisia ja tutkittuja keinoja oman hyvinvoinnin tukemiseen.

 

MS-hoitajat kuulevat usein positiivista palautetta siitä, miten vertaistuen suurimpia vahvuuksista on sen kyky luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä yhteys voi syntyä vertaistukiryhmissä, verkkoyhteisöissä tai kahden ihmisen välisessä keskustelussa. Ymmärrys ja myötätunto, joita näissä tilanteissa jaetaan, ovat voimaannuttavia.

 

Monille vertaistuki on tarjonnut myös konkreettista apua arkeen. Yksinkertaiset vinkit siitä, miten hallita väsymystä tai helpottaa kognitiivisia haasteita, voivat parantaa merkittävästi elämänlaatua. Samalla tieto siitä, ettei ole ainoa, joka kamppailee tietyissä asioissa, auttaa lievittämään stressiä ja ahdistusta. Uudet tuttavat tai ystävät, jotka jakavat saman kokemusmaailman, voivat tuoda arkeen toivoa ja iloa.

 

Vaikka MS-tauti tuo mukanaan monia haasteita, vertaistuki auttaa muistuttamaan, ettei elämä lopu diagnoosiin. Se voi jopa auttaa löytämään uusia merkityksiä ja mahdollisuuksia. Vertaistuki ei MS-tautia sairastavien mukaan ole pelkästään keino selviytyä, vaan tapa rakentaa yhteyttä, kasvaa ihmisenä ja löytää toivoa myös vaikeimpina oirepäivinä.

 

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Commentaires


bottom of page