MS ja masennus – mitä ei kannata ja kannattaa sanoa

13.7.2017

MS-taudin poukkoileva luonne voi vaikuttaa mielialaan. MS-tautia sairastavan riski sairastua masennukseen on muuta väestöä suurempi. Masennuksen oireet ovat monimuotoisia ja yksilöllisiä. Ne vaihtelevat esimerkiksi masennuksen vaikeusasteen ja sen keston mukaan. 

 

On tärkeää, että MS-tautia sairastavan ja masentuneen ihmisen ympärillä on ihmisiä, jotka välittävät, rakastavat, ovat läsnä ja haluavat eri tavoin auttaa. Masentunut MS-potilas on herkässä mielentilassa ja siksi omia sanoja kannattaa harkita. Seuraavassa luettelossa on viisi asiaa, joita masentuneelle ei kannata ja kannattaa sanoa.

 

 

1. Et sinä voi olla tänään väsynyt ja masentunut, koska eilen jaksoit vielä ihan hyvin.

 

MS-tautiin liittyvä väsymys voi vaihdella nopeasti. Yhtenä päivänä ihminen voi olla energinen ja aikaansaava, ja toisena rättiväsynyt. Sama koskee masennusoireita. Yhtenä päivänä elämä näyttää aurinkoisemmalta, vaikka perusmieliala on masennuksen vuoksi matala. Väsymys ja haluttomuus kuuluvat masennuksen oireisiin.

 

MS-tautia sairastava ei siis ole laiska tai tahallaan erilainen eri päivinä. Tämän pitäminen mielessä auttaa kohtaamaan ihmisen joskus nopeastikin vaihtelevissa tilanteissa, mielialoissa ja toimintakyvyssä. Masentuneelle ihmiselle voi sanoa tietävänsä, että hän yrittää ja tekee jo tarpeeksi.

 

 

2. Ajattele, että monella muulla on elämässä paljon vaikeampaa kuin sinulla MS-taudin ja masennuksen kanssa.

 

MS-taudista ja masennuksesta johtuvien oireiden ja toimintakyvyttömyyden mitätöinti saa ihmisen olon tuntumaan entistä kurjemmalta. Masentunut ihminen syyllistää ja häpeää itseään helposti. Syyllisyyden lisääminen hyvää tarkoittavalla tsemppauksella voi lisätä masennusoireita, mikä vaikuttaa luonnollisesti myös MS-taudin hoidosta huolehtimiseen.

 

MS-tautia sairastavan masennus on sairaus, joka vie mennessään elämänhalun ja nautinnon. Vaikka ihminen tietää elämässä olevan hyviä ja tärkeitä asioita, niistä on masentuneena lähes mahdotonta nauttia tai iloita.

 

Sen sijaan voi kysyä, miten masentunut ihminen tänään voi. Häntä voi lohduttaa sanomalla kerta toisensa jälkeen, että masennus menee ohi ja siitä selviää omassa tahdissa ja ajan kanssa. Usein muutos parempaan voi vaikuttaa muista hyvin pieneltä, mutta masentuneelle ihmiselle merkittävältä asialta.

 

 

3. Sinun täytyy koettaa jaksaa vähän enemmän lasten/puolisosi/perheesi vuoksi.

 

Ihminen kokee helposti syyllisyyttä siitä, ettei jaksa olla aina iloinen ja ajatella muita sairastaessaan MS-tautia ja masennusta. Hän ajattelee, ettei ole riittävän hyvä vanhempi tai puoliso. Synkässä mielessä voi alkaa kyteä ajatus, ettei huonolla ja epäonnistuneella elämällä ole mitään väliä.

 

Ihmiselle voi olla tärkeää jaksaa ja pinnistellä eteenpäin tärkeän läheisen vuoksi. Välittäminen ei saa kuitenkaan tuntua kiristämiseltä tai siltä, että joutuu siirtämään toipumisensa jatkuvasti sivuun toisen ihmisen tarpeiden vuoksi.

 

Masentuneelle ihmiselle voi sanoa, että jokaisen ihmisen elämä on yhtä arvokas. Masennuksesta toipuminen on vaativaa ja siksi itseään kohtaan on oltava armollinen. Kannattaa sanoa, ettei hylkää, syyllistä tai jätä masentunutta ihmistä yksin - jaksaa hän yrittää muiden ihmisten vuoksi tai ei.

 

 

4.  Tiedän täsmälleen, miltä sinusta MS-tautia sairastavana ja masentuneena tuntuu.

 

Tämän sanominen viestittää, ettei toinen ihminen ole valmis oikeasti kuuntelemaan masentuneen omia ajatuksia, vaikka sanojan pyrkimys on olla empaattinen. Jokainen ihminen on yksilö eikä toisen ihmisen tilannetta tiedä täysin kukaan muu, vaikka olisi ollut samankaltaisessa tilanteessa. Puolesta tietäminen tuntuu masentuneesta ihmisestä samalta kuin kyllä se siitä, koeta vähän piristyä ja kyllä sinun on pakko osallistua siihen -kommentit.

 

On tärkeää kysyä, voiko masentunut kertoa miltä hänestä aidosti tuntuu ja mikä juuri nyt helpottaisi hänen oloaan. Sen jälkeen voi kertoa kuunnelleensa häntä tarkasti ja olevansa hänen tukenaan. Pelkkä kuuntelu ja tunteiden ja ajatusten ymmärtäminen voi auttaa toista ihmistä paljon.

 

 

5. Haet vaan terveyskeskuksesta masennuslääkkeet ja tsemppaat enemmän.

 

Masennus on sairaus, joka ei parane iloisesti ryhdistäytymällä. Masennuslääkityksen tehon toteaminen kestää noin 2-4 viikkoa ja lääkitys on tehokkainta yhdistettynä terapeuttiseen hoitokontaktiin.

 

Masennuslääkityksen sopivuus MS-tautiin käytettyjen lääkkeiden kanssa on arvioitava tarkkaan hoitavan lääkärin kanssa. Masennuksen hoitoon ei ole tarjolla ihmelääkettä, eikä masennuslääkitystä aina edes tarvita.

 

Kannattaa kuunnella masentunutta ihmistä ja tarjoutua auttamaan terapeuttisen keskustelukontaktin löytämisessä ja kannustamaan häntä kertomaan masennusoireista hoitavalle lääkärille tai sairaanhoitajalle. MS-tautia ja masennusta sairastava voi yhdessä terveysalan ammattilaisten kanssa arvioida lääkehoidon ja muun hoidon tarvetta. Lisäksi läheinen tai ystävä voi tarjota havaitsemaansa aloitekyvyttömyyteen lempeästi konkreettista apua vaikkapa auttamalla kodin siivoamisessa tai ruuan laitossa.

 

P.S. On hyvä muistaa, että ihminen on yksilö, eikä etikettikirjaa oikeiden sanojen löytymiseksi jokaiseen tilanteeseen ole. Aina ei tarvitse sanoa mitään. Usein pelkkä ystävällinen ele, uskaltava läsnäolo, hiljainen hyväksyntä tai sopivan tilan antaminen riittää.

 

 

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla. Voit seurata Jania myös Instagramissa ja Twitterissä.

 

Share on Facebook
Please reload