Ryhdy puhelinneuvojaksi, kun kommunikaatio ei kohtaa

18.10.2017

 

 

Kaverini kirjoitti käymästään mainiosta keskustelusta Facebookissa. Puhelinkeskustelussa kumppanin kanssa oli kokeiltu hyvin konkreettista tapaa vaihtaa näkökulmaa ja synnyttää yhteisymmärrystä tilanteessa, joka aluksi näytti lähtevän pahasti pois raiteiltaan.

 

Kaverini luvalla muokkasin ajatusta eteenpäin ja toin sen MS-tautia sairastavan maailmaan.

 

[Seurusteleva pari keskustelee puhelimessa.]

X: Heippa. Kaveri kutsui meidät viikonloppuna syömään. Mentäiskö?

Z: Äh, en oikein tiedä. Jotenkin taas väsyneempi olo.

X: Mm.. Siitä on kyllä aikaa, kun ollaan käyty missään. Entä mentäiskö leffaan perjantaina?

Z: No tosiaan, mä olen älyttömän väsynyt, ei jaksais edes istua.

X: Vai niin. Selvä homma. En mä mikää lisärasite halua olla sun elämässä.

Z: Hei älä loukkaannu, kiltti!

X: ….

Z: Voidaanko kokeilla sellaista, että sä olisit puhelinneuvoja ja mä soitan asiakkaana puhelun sulle kohta?

X: Okei… kuulostaa oudolta.

 

[Puhelu päättyy. Henkilö Z soittaa X:lle.]

X: Puhelinneuvonnassa. Miten voin auttaa?

Z: Terve! Minulla on sellainen ongelma, että sairaudestani johtuen olen juuri nyt todella väsynyt ja voimaton, enkä oikein tahdo muuta jaksaa kuin palkkatyön ja siinäkin on vähän liikaa.

X: Ok, miten tämä tuottaa ongelmia?

Z: Kun tuntuisi siltä, että olisi hyvä levätä tämä viikonloppu, mutta mun kumppani kokee, että vieroksun häntä, kun en jaksa lähteä hänen ehdottamiin menoihin. Tiedän, että tämä on kestänyt jo pitkään, mutta tilanne ei ole mun valittavissa.

X: Okei, ymmärrän. Mitä sä tunnet tätä kumppanias kohtaan?

Z: Rakastan häntä. Mä toivon, että hän tietää sen, vaikka varmaan sen voisi sanoa useamminkin ääneen. Mä ajattelen, että se on luottamuksen merkki, että uskallan näyttää väsymykseni ja heikkouteni hänelle.

X: Se on varmaan totta. Tuskin sun kumppani haluaa pakottaa sua mihinkään sellaiseen, joka on sulle liikaa. Onko jotain sellaista yhteistä tekemistä, johon sun voimat juuri nyt riittäisivät?

Z: Uskon, että mä jaksaisin vaikka laittaa meille jotain pientä syötävää ja sitten voitaisiin vaan pötkötellä sohvalla ja katsoa jotain Netflixistä.

X: Saisiko sun kumppanisi valita, mitä katsotte?

Z: Varmasti. Olisi vain ihanaa olla hänen kainalossa ja olla just niin kipeä kuin mä nyt olen, mutta tuntea, että hän välittää ja että mä riitän näin.

 

[Hetken hiljaisuus]

X: Jos mä nyt en enää olisi mikään puhelinneuvoja.

Z: Eikö tämä toimikin ihan hyvin? Pieni näkökulman vaihto auttaa joskus.

X: No joo, kieltämättä se auttaa ymmärtämään, mitä sä ajattelit.

Z: Mä en olis selvinnyt viikonlopusta mitenkään, jos olisin tiennyt loukanneeni sua. Kiitos että kokeilit tätä.

X: Suukko!

 

Kiitos Mikolle blogi-ideasta!

 

Miila on lääkäri ja seksuaalineuvoja, joka pohtii blogissaan seksuaalisuuden ja MS-taudin joskus monimutkaista suhdetta.

Kuva: enver uçarer /Freeimages.com

 

 

 

 

 

Share on Facebook
Please reload