MS-tautia sairastavan kipu on otettava tosissaan

10.1.2019

MS-tautia sairastavan kokemaa kipua voi olla vaikea kuvailla selkeästi. Kipu voi olla vaikkapa viiltävää, polttavaa, jomottavaa tai vihlovaa. Se voi kulkea ikään kuin sähköiskuina kehossa, puuduttaa, puristaa tai pistellä. Jokaisen kipukokemus on yhtä yksilöllinen kuin itse MS-tauti.

 

Kipu voi MS-taudissa vaivata akuutisti, ajoittain tai pitkäaikaisesti. Noin neljäsosalla sairastavista on kipuja, joten ihan pienestä määrästä ihmisiä ei ole kyse. Osalle kiputiloista MS-tauti on erityisen perso. Esimerkiksi kolmoishermosärkyyn eli kavereiden kesken trigeen sairastumisen riski on MS-potilailla noin 400-kertainen muuhun väestön verrattuna.

 

MS-tautia sairastavan kipu voi liittyä näköhermotulehdukseen, migreeniin, kolmoishermosärkyyn, lihasspasmeihin ja lihasjäyykkyyteen. Lisäksi on hyvä tietää Lhermitten oireesta, lihas- tai luustoperäisistä kivuista ja muistaa psykogeeninen kipu. Näistä erityisesti psyykkisistä syistä johtuva kipu voi olla hankala havaita ja hoitaa, koska ihmisen kroppa ei tee aina kovin selkeää jakoa kehon ja mielen välillä. On esimerkiksi selvä, ettei kova kipu voi olla vaikuttamatta mielialaan ja toimintakykyyn.

 

Onneksi kivun hoitoon on paljon erilaisia hoitovaihtoehtoja. Lääkkeettömät hoidot alkavat usein laukaisevien tekijöiden selvittämisestä ja niiden välttämisestä. Osa löytää avun rentoutumis-, mindfulness- ja joogaharjoituksista, seuraa tilannettaan päänsärkypäiväkirjalla tai pitää kivun kurissa erilaisilla fysikaalisilla hoidoilla. Osa taas vannoo venyttelyn, kevyen liikunnan ja riittävän levon nimeen.

 

Sopivan lääkehoidon tietää ja siitä päättää, yhdessä MS-tautia sairastavan kanssa, asiansa osaava lääkäri. Kivun hoito voi olla tasapainoilua kivun voimakkuuden, lääkkeiden tehokkuuden, sivuvaikutusten ja allergisten reaktioiden kanssa. Paljon puhutaan myös lääkekannabiksesta, mutta ainakin toistaiseksi sen hyöty on arvioitu riittäväksi vain MS-tautiin liittyvään lihasjäykkyyteen.

 

Paras kivun hoitotulos saavutetaan luonnollisesti kokonaisvaltaisella hoidolla. Siinä tulisi huomioida edellisten keinojen lisäksi hyvä ohjaus, fysioterapia, toimintaterapia ja terveellisten elämäntapojen merkitys. Usein MS-tautia sairastavan tie vie kipupoliklinikalle, eikä neurokirurgistakaan hoitoa sovi unohtaa. Moni on löytänyt hyvät keinot kivun vaimentamiseen tai hallintaan kuntoutuksesta, ja oppinut parhaimmat kikat vertaisilta.

 

Voi käydä myös niin, että kipu seuraa väsymättä MS-taudissa mukana, vaikka kaikki keinot on jo kokeiltu. Pitkäaikainen kipu raahautuu väkisin matkassa kuin takiainen, keksii jatkuvasti uusia temppuja ja koettelee viimeisiäkin kärsivällisyyden rippeitä. Silloin jatkuvan kivun kanssa on opeteltava tulemaan tavalla tai toisella sinuiksi. Kivulle on osoitettava sille kuuluva paikka, vaikka se aluksi tuntuisi haastavalta.

 

On siis otettava tosissaan, kun MS-tautia sairastava valittaa kipua. Varsinaista kipumittaria kivun aukottomaan mittaamiseen kun ei oikeastaan ole, ja jokaisen kivun sietokyky on erilainen. Siksi MS-taudissa on vain uskottava ja kuunneltava sitä aitoa kokemusta mikä kipuilijalla on, ja toimittava sen mukaan.

 

 

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.

 

Share on Facebook
Please reload