MS-tauti – mitä pitikään muistaa?

14.3.2019

 

Kotiavaimet unohtuvat sisälle asioille lähtiessä ja perille päästyä on vaikea muistaa, mitä asioita pitikään hoitaa. Kaupan kassalta juoksee perään ystävällinen myyjä ja ojentaa unohtuneen tavaran. Seuraavaksi hälyttää kännykässä oleva kalenteri. Mitäh?! Jo tunnin päästä pitää olla MS-hoitajan vastaanotolla, lukee ruudulla. Kuulostavatko vastaavat tilanteet tutuilta?

 

Jokainen on joskus hajamielinen. Arkisten asioiden unohtelun selittää vaikkapa stressi tai huomion siirtyminen väärään asiaan. MS-tautiin sen sijaan voi liittyä kognitiivisen toimintakyvyn eli tuttavallisemmin aivojen tiedonkäsittelyn muutoksia. Niitä on noin puolella MS-tautia sairastavista.

 

Muistiongelmien lisäksi tiedonkäsittelyn muutoksiin kuuluvat muun muassa keskittymis- ja tarkkaavaisuusvaikeudet. Myös ajatustoiminnan väsyminen on mahdollista ja se voi liittyä fatiikkiin eli sairaanloisen voimakkaaseen väsymiseen. Masennus ja MS-taudin pahenemisvaihe voivat nekin viedä palan muistista mennessään.

 

Kun kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat toisiinsa, välillä raivostuttaa ja itkettää, ja toisinaan muistamattomuudelle voi vain nauraa. Silloin ei tosin hetkeen naurata, kun on unohtanut lapsen päiväkotiin tai ottanut ilman pannulappuja kiinni tulikuumasta uuninpellistä. Sellaista voi tosin sattua kenelle tahansa. Harva tosin tietää, että muistiongelmat voivat olla jopa ensimmäisiä MS-taudin oireita, ennen kuin fyysisen toimintakyvyn muutoksia on edes ehditty huomata.

 

Harva miettii muistinsa toimintaa sen pelittäessä hyvin. Muistin alkaessa pätkiä aivoterveys saa aivan uuden merkityksen. Usein ensimmäiseksi iskee pelko, ahdistus tai paniikki. Mielikuvituksessa risteilee villisti kysymyksiä, kuten mistä muistamattomuus voi johtua ja mihin se voi lopulta johtaa. Mielen seestyttyä iskee tiedonnälkä. Voiko aivoja jumpata parempaan kuntoon?

 

Hetken googlettamisen ja kyselyn jälkeen löytyy vastaus. Kyllä voi. Hyvä aivoterveys alkaa terveellisestä ravinnosta, riittävästä liikunnasta, levosta ja stressittömyydestä. Varsinainen aivojumppa ja muistitreenit on hyvä kohdistaa uuden oppimiseen ja asioiden palauttamiseen mieleen. Äkkiä perheenjäsenet ja ystävätkin oivaltavat asian. Annetaan MS-tautia sairastavan välillä itse yrittää muistaa, sitten annetaan vihje ja lopulta tarvittaessa paljastetaan, mitä piti muistaa.

 

Muistin treenaaminen voi olla esimerkiksi muistitekniikoiden ottamista haltuun. Muistettavia asioita voi muistin tueksi äänittää tai kuvata matkapuhelimella. Yhtä hyvin tärkeät asiat kuin hajatelmatkin voi kirjoittaa mukana kulkevaan muistivihkoon. Muistettavat asiat voi liittää yhteen mielleyhtymillä tai tehdä niistä omia lyhenteitä. Moni haaveilee myös personal brainerista. Siis kuntoutusjakson omasta psykologista, toimintaterapeutista tai MS-hoitajasta, jonka kanssa voisi treenata ohjatusti muistin käyttöä.

 

Monen kotona myös asiat on muutettava tukemaan muistia ja keskittymiskykyä. Arkeen raivataan selkeät perusrutiinit ja muistilaput valtaavat yhä uusia kaapinovia. Kotoa löytyy tutulta paikalta ja näköetäisyydeltä muistitaulu, josta löytävät viikkotehtävät. Kotiavaimet puolestaan roikkuvat ulko-oven sisäkahvassa, josta ne tarttuvat ulos lähtiessä väkisin käteen. Se on paljon parempi tapa kuin Muista avaimet -muistilappu, jonka päivittäiseen näkemiseen turtuu.

 

Muistivaikeuksista on hyvä kertoa aina myös MS-hoitajan ja hoitavan lääkärin vastaanotoilla, jotta muistitilanteen seuranta on myös ammattilaisten seurannassa. Silloin lääkäri voi tarkastaa lääkelistan uudelleen läpi, tehdä tarvittavat tutkimukset tai sanella lähetteen esimerkiksi neuropsykologin pakeille.

 

Tai no, jokainen varmasti mainitsee vastaanotolla muistivaivasta, jos asian vain muistaa poimia omalta selvitettävien asioiden listaltaan esiin. Siksi lista kannattaa laatia paperin sijasta matkapuhelimeen. Sitten vaan matkapuhelimen kalenteriin muistutus piippaamaan kesken MS-hoitajan tai -lääkärin vastaanoton. 

 

 

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.

 

Share on Facebook
Please reload