Riitelyn taito

29.4.2019

Tällä viikolla olen useamman asiakkaan kanssa keskustellut riitelemisestä ja ylipäänsä ihmissuhteisiin liittyvistä hankalista tilanteista. Pitkiin ihmissuhteisiin kuuluu ajoittainen riitely. Erilaisia mielipiteitä on niin paljon, kun on ihmisiäkin. Aina riiteleminen ei kuitenkaan ole hedelmällistä ja saattaa johtaa myös ihmissuhteiden päättymiseen.

 

Olemme kaikki kasvaneet hyvin erilaisissa kasvatuskulttuureissa ja nähneet erilaisia tapoja selvitellä ja selviytyä riitatilanteista. Jotkut ovat tottuneet siihen, että riidat selvitetään heti. Toiset ovat mukautuvia ja pyrkivät sillä tavalla selviytymään tilanteista toiseen. Joskus keskusteluista saattaa syntyä kilpailutilanteita, jolloin pyritään tuomaan esille erilaisia näkökulmia asioihin. Toisille on luontevampaa vetäytyä, ja silloin saattaa tuntua paremmalta vaihtoehdolta livahtaa takaovesta.

 

Erimielisyyksiä, riitoja ja konflikteja syntyy kaikilla elämän osa-alueilla. Monissa perheissä vaikeista asioista ei puhuta ja omille mielipiteille ei välttämättä ole mahdollisuutta. Työpaikoilla monet kohtaavat paljon vaikeita tilanteita, mitkä saattavat johtaa erimielisyyksiin, lisätä voimakasta työperäistä stressiä ja johtaa työuupumukseen. Ihmiset yrittävät ratkaista erimielisyyksiä hyvin erilaisin keinoin, ja hyvällä johtamisella voidaan yhdessä luoda toimivia pelisääntöjä.

 

 

 

 

Uskon vahvasti siihen, että kaikki konfliktit ovat kuitenkin ratkaistavissa. Olen yrittänyt miettiä konfliktien ratkomista erilaisten taitojen näkökulmasta.

 

 

1.Ensimmäiseksi olisi hyvä tiedostaa mikä on itselle ominainen tapa selviytyä riitatilanteista. Olen itse ollut pienestä pitäen sellainen, että olen ollut suuna päänä selvittelemässä erilaisia tilanteita, joskus liiankin rohkeasti. Kannan ja otan helposti vastuuta tilanteiden hoitamisesta muidenkin puolesta. Minulla on aina ollut vahvoja mielipiteitä ja olen pitänyt huolen siitä, että muut myös kuulevat niistä. Olen aina puolustanut heikoimpia, silläkin uhalla, että olen joutunut sen vuoksi itse ajoittain ongelmiin. Aikuisiällä olen saanut rohkeudestani ja vahvasta oikeudenmukaisuudestani paljon myönteistä palautetta. Olen myös huomannut, että osalle mielipiteideni kuuleminen on ollut liikaa. Olen joutunut katsomaan useamman kerran peiliin ja joutunut miettimään, missä mentiin metsään.

 

2. Toiseksi vaikka onkin hyvä taito osata asioita rohkeasti ja rakentavaksi puheeksi, on yhtä tärkeää ymmärtää, etteivät kaikki halua puhua asioista tai se on heille lähtökohdallisesti hankalaa. Suorat mielipiteet voivat haavoittaa, vaikka niillä olisikin lähtökohdallisesti ollut hyvä tarkoitus. On myös tärkeää ymmärtää, että osa ihmisistä on sellaisia, että he mielellään avautuvat ja juttelevat epäkohdista, mutta heillä ei ole tarvetta tai aikomustakaan lähteä ratkaisemaan/ selvittämään asiaa sen enempää.

 

3. Omien tapojen tiedostamisen ja muiden tapojen ymmärtämisen rinnalla on myös tärkeää osata pyytää anteeksi ja myöntää omat virheensä. Ajoittain on hyvä miettiä, onko tärkeämpää olla oikeassa, vai onnellinen? Tässä on ollut itselläni iso kasvun paikka. Viimeisten vuosien aikana olen enemmän antanut itselleni kiitosta siitä, kun en ole ottanut kaikista asioista niin paljon vastuuta. Ryhmätilanteissa olenkin ollut se hiljaisempi ja vetäytyneempi, joka on antanut tilaa myös muille. Lohdullista näissä taidoissa onkin se, että niitä voi onneksi kehittää läpi elämän. Olen alkanut oikeastaan enemmän nauttimaan tästä rauhallisemmasta tavasta olla ihmisten kanssa tekemisissä. Olen joskus hieman jopa viihdyttänyt itseäni sillä, kun näen muiden edistävän minua enemmän asioita. Vastuunkantajan rooli on ajoittain hyvin raskas taakka kannettavaksi. Annan ilolla vastuuta ja tilaa muille.

 

4. Lisäksi on tärkeää harjoitella omia vuorovaikutustaitoja. On eri asia kuunnella kuin kuulla. Aikaisemmin sain mieheltäni usein palautetta, etten kuuntele häntä. Saimme tästä helposti mehevät riidat aikaiseksi, koska minähän olin tietysti sitä mieltä, että kyllähän minä kuuntelen. Eri ihmiset saavat meissä kuitenkin erilaisia puolia esille. Nyt viimeisten vuosien aikana olen oivaltanut, mitä mieheni tällä lausahduksella tarkoittaa. Minulla oli aikaisemmin niin paljon erilaisia asioita ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia kerrottavana, ettei siinä riittänyt tilaa kunnolla pysähtyä toisen asioiden ja tunteiden äärelle.

 

5. Vuorovaikutustaitojen rinnalla on tärkeää pyrkiä olemaan läsnä tässä ajassa ja hetkessä. Mikäli kulkee arjessa jatkuvasti autopilotilla, voi olla vaikea saavuttaa aitoja kohtaamisen hetkiä muiden kanssa arjessa. Ihmisen mieli on todella taitava pitämään meitä kiireisenä ja löytämään tärkeämpää tekemistä. Tässä olen itsekin ollut hyvin ”edistyksellinen”. Nautin edelleen ajoittain kiireisistä viikkorytmeistäni, mutta olen alkanut enemmän sisällyttämään arkeen myös muuta tekemistä ja kiireetöntä aikaa.

 

Tärkeintä on se, että elää omannäköistä elämää ja saa olla sellainen kuin on. Ajoittain on kuitenkin hyvä katsella peruutuspeileihin ja miettiä omia kasvukohtia ja pyrkiä paremmaksi versioksi itsestään. Vaikka uskon, että konfliktit ovat pääosin ratkaistavissa, joskus suurin viisaus saattaa kuitenkin löytyä siitä, että poistuukin itse takaovesta.

 

 

Ihanaa kevättä kaikille

 

Heidi

 

Heidi Joutsiniemi on psykologi, kognitiivis-integratiivinen lyhytterapeutti, ja ennen kaikkea kahden teini-ikäisen äiti. Heidi toimii ammatinharjoittajana sekä aikuisten että lapsiperheiden kuntoutuksessa. Kirjoituksissaan hän kuljettelee lukijoita mukana kuntoutuspsykologin arjessa. Heidi tavoittelee kirjoituksissaan arjessa läsnäolon voimaa, yhdessä iloitsemista, ihmettelyä ja toivon kipinää.

Share on Facebook
Please reload