MS-tauti voi koetella näkökykyä ja silmien toimintaa

20.6.2019

 

Noin viidesosalla MS-taudin ensioire liittyy näkökykyyn tai silmän toimintaan. Oireet ovat usein väliaikaisia ja paranevat itsestään. Erilaisia näköhäiriöitä on myös joukossa muita sairauksia, kuten vaikkapa migreenissä, nivelreumassa tai borrelioosissa. Edellä mainituista syistä oireita ei osata aina yhdistää MS-tautiin.

 

MS-taudissa näköoireet voivat olla toisistaan poikkeavia ja vaihtelevia. Näön tarkkuus, kontrastiherkkyys, häikäisyn sietäminen ja värinäkö voivat heiketä. Erityistä juuri MS-taudille on, että punaisen värin kirkkauden erottaminen vaikeutuu. Näkökenttä voi myös sumentua, hämärtyä, olla vesiputousmainen tai siinä voi esiintyä sokea piste tai valonvälähdyksiä.  

 

Silmäoireita ovat puolestaan silmien liikehäiriöt ja kipu silmää liikuteltaessa, mikä voi kieliä silmää liikuttavan lihaksen tulehduksesta. Katsetta voi olla myös vaikea kohdistaa tiettyyn kohtaan. Juuri MS-tautiin liittyen näkökyky voi alentua rasituksen tai lämpötilan lisääntymisen, kuten saunomisen, yhteydessä. Monet kokevat myös fatiikin eli sairaanloisen voimakkaan väsymyksen lisäävän näkökyvyn ongelmia.

 

Tavallisimpia oireita ovat näköhermotulehdus ja silmävärve. Ensimmäinen on varsin tavanomainen MS-taudin ensioire, jälkimmäinen voi taas esiintyä pahenemisvaiheen aikana. Näköhermotulehdus paranee yleensä itsestään muutamassa kuukaudessa ja silmävärvekin on tyypillisesti varsin lyhytaikainen oire. Silmävärve tuo tosin mukanaan joskus inhottavalta tuntuvaa huimausta ja pahoinvointia. Ne yltyvät tietyissä asennoissa ja erityisesti aamuisin ylös nousemisen yhteydessä.

 

Kaksoiskuvista eli asioiden kahtena näkemisestä voi taas viitata muuhunkin kuin MS-tautiin. Se voi johtua vaikkapa silmän hermotushäiriöstä, silmää liikuttavan lihaksen halvauksesta, keskushermostosta tai aivorungon häiriöstä. Kaksoiskuvien suhteen kannattaa siis olla skarppina, ja olla herkästi yhteydessä MS-hoitajaan tai -lääkäriin.

 

MS-tautia sairastavalla kannattaa siis olla hyvät yhteydet omalääkäriin, MS-hoitajaan ja MS-taudin tuntevaan silmätautien erikoislääkäriin. Näkö- ja silmäoireiden perustutkimuksiin kuuluu muun muassa haastattelu, silmien ja näön tarkastus ja tulehdustilojen tutkiminen. Lisäksi kartoitetaan mahdolliset muut sairaudet ja suljetaan pois lääkkeiden sivuvaikutukset. Tilanteen mukaan lääkäri voi määrätä neurologiset tutkimukset, pään magneettikuvauksen, laboratoriotestejä ja lääkitystä.

 

Lyhytaikaisetkin näkö- ja silmäoireet tai näkökyvyn vaihtelu tietenkin huolestuttavat. Ne voivat pelottaa ja vetää mielen matalaksi. Oireista ja niihin liittyvistä tuntemuksista, ajatuksista ja hoitokeinoista kannattaa keskustella MS-hoitajan, neurologin, silmälääkärin, optometristin, psykologin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin, vertaisten ja läheisten kanssa.

 

Lisäksi kannattaa miettiä erilaisia omaan ympäristöön ja toimintakykyyn liittyviä tekijöitä kotona tai töissä. Niitä ovat esimerkiksi tekemisen tauottaminen, valaistuksen muuttaminen, lämpötilan laskeminen tai lukuhetkien lyhentäminen oireiden aikana.

 

Blogiteksti perustuu MS-ASEMAn näkymättömien oireiden artikkeliin MS ja näköhäiriöt.

 

 

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.

 

Share on Facebook
Please reload