Pintaa syvemmältä – faktaa virtsavaivoista

22.8.2019

Miltä tuntuu, kun täysin tavalliset asiat, kuten virtsaaminen ja ulostaminen tuottavat vaikeuksia? Asiat, joita ei tavallinen tallaaja arjessa joudu sen enempää pohtimaan. Menet vessaan ja hoidat asian, sen enempää miettimättä. Mutta mitä tehdä, kun virtsaamistarpeesta huolimatta virtsaa ei tulekaan ulos tai ei pystykään pidättämään? Wc:ssä käyminen kuuluu jokaisen ihmisen perustoimintoihin, eikä niitä sen enempää ajattele, kun homma toimii. Ja kun homma taas ei toimi, asia ottaa valtaa ihmisen elämästä ja elämänlaadusta. 

 

Virtsarakon tehtävänä on varastoida virtsaa ja toisaalta tahdonalaisena käskynä, tyhjentää virtsarakko täydellisesti. Virtsaamista säätelee keskushermosto ja virtsaaminen on tahdonalainen, neuromuskulaarinen eli hermojen ja lihasten välisenä yhteistyönä syntyvä tapahtuma. Virtsaamisessa virtsarakon seinämän detrusor-niminen lihas supistuu ja samaan aikaan sulkijamekanismit avautuvat. Virtsaaminen on siis hermojen, lihasten ja aivojen virtsaamiskeskuksen saumatonta yhteistyötä. On mahdollista, että MS-tauti vahingoittaa keskushermoston yhteyksiä ja vaurio voi tulla mihin tahansa hermoyhteyteen. 

 

Virtsaamiseen liittyvät ongelmat eivät ole tavallisia MS-taudin alkuvaiheen oireita. Kuitenkin noin 80% MS-tautia sairastavista kärsivät virtsaamiseen liittyvistä ongelmista jossain vaiheessa sairautta. Tavallisimpia virtsaamiseen liittyviä ongelmia ovat tiheävirtsaisuus, virtsarakon ärsytystila, virtsapakko ja pakkoinkontinenssi. Myös vaikeuksia virtsarakon tyhjentämisessä, virtsaumpea ja virtsatieinfektioita ilmenee MS-tautia sairastavilla.  

 

  • Tiheävirtsaisuus kuvaa nimensä mukaisesti tarvetta käydä tiheästi virtsaamassa. Jos virtsaamiskertoja on yli 8 vuorokaudessa tai jos yöllä joutuu käymään useammin kuin kaksi kertaa, voidaan puhua tiheävirtsaisuudesta. Yöllä ei siis kuulu heräillä vessaan tunnin välein. 

  • Virtsapakko on oire yliaktiivisen rakkolihaksen tahdosta riippumattomasta supistelusta. 

  • Pakkoinkontinenssissa ilmenee voimakas virtsaamistarve, joka johtaa virtsan karkaamiseen ennen kuin ehtii vessaan. 

  • Virtsarakon tyhjenemisvaikeus tarkoittaa sitä, että virtsaamisen jälkeen virtsarakko ei tyhjenekään kokonaan, kuten pitäisi. 

  • Virtsaumpi kuvaa tilannetta, jossa virtsarakko ei syystä tai toisesta tyhjene lainkaan.

 

Miten näitä oireita ja ongelmia sitten voidaan hoitaa? Kaikkein tärkeintä on huomioida, että useimpiin ongelmiin on olemassa ratkaisu tai vähintään jokin keino millä lieventää ongelmaa. Virtsaamisongelmia tutkittaessa ja häiriöiden syiden selvittämisessä tehdään useimmiten urodynaamiset tutkimukset. Näillä tarkoitetaan virtsarakon ja virtsaputken toiminnan tutkimista. Perustutkimuksiin kuuluu virtsaamispäiväkirjan pitäminen esimerkiksi kolmelta kokonaiselta vuorokaudelta, sekä virtsasuihkun mittaus (flowmetria) ja jäännösvirtsan mittaus. Jos näissä tutkimuksissa voidaan huomata ongelmia, tutkimista jatketaan virtsarakon painemittauksella (kystometria). Painemittauksella pystytään tutkimaan tarkasti virtsarakon toimintaa. Tutkimuksen tekee uroterapeutti tai urologi. Tutkimusten perusteella urologi tulkitsee tulokset ja tekee hoitosuunnitelman. 

 

Tiheävirtsaisuutta ja virtsapakkoa voidaan hoitaa lääkityksellä, mutta myös virtsarakon kouluttaminen on todettu toimivaksi itsehoidoksi. Virtsarakon kouluttamisen tavoitteena on parantaa tiheää virtsaamistarvetta ja saavuttaa parempi pidätyskyky. Tiheävirtsaisuudesta kärsivän on myös hyvä välttää runsaasti virtsaneritystä lisääviä kahvia, teetä ja alkoholijuomia. Tavallisesti virtsahätä ja siten virtsarakon tyhjennys tehdään 3-4 tunnin välein, vuorokauden aikana 4-8 kertaa. Tiheävirtsaisuuteen voi olla apuna, että kun tuntee tarpeen mennä vessaan, odottaakin vielä 10-15 minuuttia, eikä menekään heti vessaan, kun tarve yllättää. Samalla tulee supistaa lantionpohjanlihaksia ja hengittää rauhallisesti sekä ajatella, että vielä ei ole oikea tarve mennä vessaan. Tämän jälkeen voi odotella muutamien minuuttien ajan ja tunnustella häviääkö hädän tunne. Odotteluaikaa voi venyttää mahdollisuuksien mukaan viikoittain noin vartin verran. Vessaan tulee mennä rauhassa, ei kiireellä. Virtsarakon kouluttamisessa voi pitää kirjaa omista virtsauskerroista ja määristä, näin pystyy näkemään, onko kouluttamisesta ollut hyötyä. 

 

Kaikkia virtsankarkailun muotoja, kuten myös pakkoinkontinenssia, voidaan hoitaa lantionpohjanlihasharjoittelulla. Myös virtsankarkailuun on hyödyllistä toteuttaa jo edellä mainittua virtsarakon kouluttamista. Naisille ja miehille on olemassa omat lantionpohjanlihasharjoitusohjeet. Fysioterapeutti tai virtsaamisasioihin perehtynyt hoitaja voi antaa tarkempaa ohjausta. Naisilla myös vaihdevuodet voivat aiheuttaa virtsankarkailua, joten myös estrogeenivalmisteista voi olla apua vaivaan. Myös painonhallinta on merkittävä tekijä virtsankarkailun hoidossa, laihduttaminen vähentää virtsankarkailua merkittävästi. Inkontinenssiin

on olemassa myös erilaisia apuvälineitä, kuten siteitä, vaippoja ja emättimeen asetettavia tamponeja. 

 

Virtsarakon tyhjenemisvaikeuksiin käytetään hoitona lääkitystä, mutta lisäksi voidaan opettaa myös toistokatetrointi, mikäli lääkitys yksinään ei auta. Toistokatetroinnissa virtsarakkoon viedään virtsaamisen tai virtsaamisyrityksen jälkeen virtsaputken kautta ohut putki, joka tyhjentää virtsarakon. Lääkäri määrittää virtsankulkututkimusten perusteella toistokatetroinnin tarpeen ja mahdolliset toistokatetrointimäärät vuorokautta kohden. On tärkeää tietää, että toistokatetrointi ei ole kivuliasta oikeaoppisesti tehtynä, eikä lopulta myöskään vaikeaa. Toistokatetroinnin opettaa uroterapeutti tai asiaan perehtynyt hoitaja. 

 

Yhteenvetona haluan painottaa, että kaikkiin virtsaamisongelmiin on yleensä löydettävissä jonkinlainen apu. Asian kanssa ei saa jäädä yksin. Virtsaamiseen liittyvät ongelmat ovat arkaluontoisia ja niistä on haastavampaa puhua kenellekään. Me virtsatieongelmiin erikoistuneet ammattilaiset olemme kuitenkin nähneet ja kuulleet kaikenlaista, joten kannustan rohkeasti ottamaan pienetkin virtsaamiseen liittyvät ongelmat esille. 

 

Jutun alussa kyselin miltä tuntuu, kun on virtsaamiseen liittyviä ongelmia. Tavallinen asia muuttuu hankalaksi. Vastaus on varmasti, että tuntuu ikävältä ja varsinkin jos asia valvottaa öisin, voimavarat hupenevat ja tilanne saa suuret mittasuhteet. Älä siis jää asian kanssa yksin, koska et ole yksin. 

 

Heidi

 

Share on Facebook
Please reload