Syksy on hyvässä vauhdissa ja huomaan kaipaavani valoa, rentoutumista ja yksin olemista. Varsinkin silloin, kun mieli on hieman alakuloinen huomaan vetäytyväni enemmän kontakteista. Syksyn kauniit värit kutsuvat liikkumaan luonnossa. On ihana hengittää raitista ilmaa ja antaa kaiken olla juuri niin kuin on. Olen viime päivinä liikkunut oman jaksamisen äärirajoilla. Omassa elämässä tapahtuu odottamattomia asioita. Onneksi olen oppinut hellittämään oikeassa kohdassa.
Työssäni kohtaamisen taito on keskiössä. Miten olla läsnä muille, kun oma mieli tahtoisi vetäytyä? Koulutus auttaa tässä työssä paljon, mutta oma persoonaa ohjaa kuitenkin vahvasti vuorovaikutuksessa – on tärkeää avata yhteys toiseen, olla aidosti läsnä ja saatavilla. Yhteys toiseen kannattelee. Se on tässä työssä parasta.
Joskus on kuitenkin ihanaa olla tietoisesti myös niin, etten ole yhteydessä ulkomaailmaan tai kehenkään. Tyttäreni usein ihmettelee, miten pystyn liikkumaan isonkin väen keskellä fokusoimatta mihinkään. Saatan kulkea tuttavienkin ohi näkemättä heitä. Voimme itse opetella ja siirtää havainnointia juuri siihen mihin haluamme. Olen hyvin herkkä ja intuitiivinen ihminen. Aistin herkästi toisten ihmisten tunteet ja erilaisia asioita. Tämän vuoksi säätelen tapaani olla kontaktissa.
Olen luennoinut myös kohtaamisen tärkeydestä asiakastapaamisissa. Voimme pienillä asioilla vaikuttaa siihen, miten asiakkaat kokevat käynnin. Kun ihminen sairastuu tai hän on avun tarpeessa, on tärkeää miettiä kohtaamisessa enemmän sitä, miten asiat ilmaisee kuin mitä sanoo. On tärkeää valmistaa itsensä kohtaamiseen – rauhoittaa oma mieli, jotta voimme avata yhteyden toisen ihmisen asioille. Terveydenhuoltojärjestelmässämme korostetaan paljon asiantuntijuutta ja olemme siinä todella taitavia. Asiantuntijuuden rinnalle on tärkeää kehittää myös kohtaamisen taitoja. Valmistautumisen rinnalla on tärkeää kiinnittää huomiota myös tapaamme liittyä toisiin ihmisiin. Vastavuoroisessa keskustelussa annamme tilaa toiselle – olemme kiinnostuneita.
Millainen sinusta on hyvä kohtaaminen? Voit sulkea hetkeksi silmät ja antaa tuon kokemuksen herätä muistoina. Kerron sinulle pienen esimerkin omasta kokemuksestani. Pelkään itse paljon verikokeiden ottamista. Mieleeni on jäänyt onnistunut kohtaaminen, mikä auttoi minua tuossa tilanteessa. Hoitajan kohtaaminen alkoi jo vastaanottoaulassa. Nimeni kutsuttiin rauhallisella ja kiireettömällä äänellä. Hoitaja oli empaattinen ja kertoi koko ajan mitä tapahtuu. Pienillä ja oikein rytmitetyillä asioilla kaikki sujuivat todella hyvin. Myönteiset kohtaamiset saavat jännityksen ja pelon laukeamaan. Tämä lisää luottamusta ja turvallisuuden kokemusta.
Jokaisella ihmisillä on erilaisia selviytymiskeinoja vaikeita asioita kohdatessaan. Toiset turvautuvat huumoriin, ja jotkut ovat sitä mieltä, etteivät vaikeat ajanjaksot koske heitä. Osa etsii syyllisiä, vaatii ja nousee parrikaadeille. Joidenkin on vaikea pysähtyä ja he puuhaavat arkisia asioita muidenkin edestä. Toiset kaipaavat yhdessä oloa, kun taas toiset viihtyvät yksin ja hautautuvat kirjojen keskelle. Keinoja ja tapoja on lukuisia. On tärkeää kunnioittaa jokaisen omaa tapaa selviytyä. Omien asioiden käsitteleminen ja tunteiden kohtaaminen etenee jokaisella omalla tahdillaan.
Pitäkäähän itsestänne ja toisistanne huolta!
T.Heidi
Heidi Joutsiniemi on psykologi, kognitiivis-integratiivinen psykoterapeutti, ja ennen kaikkea kahden teini-ikäisen äiti. Heidi toimii ammatinharjoittajana sekä aikuisten että lapsiperheiden kuntoutuksessa. Kirjoituksissaan hän kuljettelee lukijoita mukana kuntoutuspsykologin arjessa. Heidi tavoittelee kirjoituksissaan arjessa läsnäolon voimaa, yhdessä iloitsemista, ihmettelyä ja toivon kipinää.
Commentaires