ELÄMÄSSÄ.

MS-taudin hoidossa on viime vuosina tapahtunut merkittävää edistystä. Erityisesti keskushermoston tulehdusreaktioita pystytään hillitsemään aiempaa tehokkaammin. Silti vastaanotoilla näkyy edelleen sama ilmiö: vaikka pahenemisvaihe rauhoittuu, toimintakyky ei aina palaudu ennalleen. Tämä on lisännyt kiinnostusta hermoston omaan korjauskykyyn. Tutkijat yrittävät ymmärtää, miksi keskushermoston luonnollinen palautumisprosessi joskus hidastuu tai pysähtyy kokonaan. Viime vuo

MS-taudissa lääkehoitoon sitoutuminen ei synny yhdestä vastaanottokäynnistä tai hyvästä ohjeesta. Se rakentuu arjessa, ja sen tukena MS-hoitajan osaaminen, vuorovaikutus ja ohjaus ovat keskeisiä. MS-hoitaja on neurologin ohella se terveydenhuollon ammattilainen, jolta kysytään, kun jokin lääkehoidossa mietityttää tai huolestuttaa. Silloin ei riitä, että tietää suurin piirtein. Tarvitaan varmuutta, ajantasaista tietoa ja kykyä ohjata lääkehoidon käytännön toteutusta siten, e

Olen kyllästynyt siihen ilmeeseen, joka leviää ihmisten kasvoille, kun MS-tautia sairastava nousee pyörätuolista. Siihen pieneen, epäilevään taukoon, joka sanoo enemmän kuin sanat: Ai, pystytkin kävelemään . Pahimmillaan puhutaan jopa siitä, että MS-tautia sairastava huijaa tai kerää säälipisteitä käyttäessään välillä pyörätuolia tai kyynärsauvoja. MS-tauti on pitkäaikainen, muttei suoraviivainen sairaus. Se ei aina etene nätisti askel kerrallaan, eikä toimintakyky katoa lo

Työelämä on monelle MS-tautia sairastavalle tärkeä osa identiteettiä, arkea ja yhteisöllisyyttä. Samalla se on elämänalue, jossa sairauden tuomat haasteet voivat tuntua erityisen voimakkaina. Kun väsymys syvenee, palautuminen hidastuu ja keskittyminen alkaa lipsua, työterveyshuollon rooli korostuu. Työterveyshuollon työ alkaa työpaikan ja työn kuormitustekijöiden ymmärtämisestä. Työpaikkaselvityksen kautta saadaan kokonaiskuva siitä, mitä työ vaatii ja millaisia voimavaroja