MS-tauti ja työelämä: näin työkykyä voidaan tukea

Työelämä on monelle MS-tautia sairastavalle tärkeä osa identiteettiä, arkea ja yhteisöllisyyttä. Samalla se on elämänalue, jossa sairauden tuomat haasteet voivat tuntua erityisen voimakkaina. Kun väsymys syvenee, palautuminen hidastuu ja keskittyminen alkaa lipsua, työterveyshuollon rooli korostuu.

Työterveyshuollon työ alkaa työpaikan ja työn kuormitustekijöiden ymmärtämisestä. Työpaikkaselvityksen kautta saadaan kokonaiskuva siitä, mitä työ vaatii ja millaisia voimavaroja työntekijällä on. Tämä on erityisen tärkeää MS-tautia sairastavien kohdalla, sillä työkyvyn tukeminen onnistuu parhaiten silloin, kun se perustuu todelliseen tietoon työn arjesta ja sujuvuudesta.

Terveystarkastuksissa tarkastellaan yksilön työkykyä kokonaisuutena ja etsitään ratkaisuja, jotka voivat helpottaa työssä jaksamista tai ennaltaehkäistä kuormittumista.

Työterveyshuollon tärkeimpiin mutta joskus aliarvostettuihin tehtäviin kuuluu myös tiedon, neuvonnan ja ohjauksen tarjoaminen. MS-taudin kohdalla tämä voi tarkoittaa keskustelua esimerkiksi uupumuksesta, kuumuusherkkyydestä, palautumisesta, työn tauottamisesta tai ergonomiasta.

MS-hoitajan kannattaa olla potilaan ohjauksessa työterveyshoitajalle aktiivinen. Pienilläkin muutoksilla voidaan tukea työssä jaksamista merkittävästi, ja moni löytää tämän kautta uudelleen tasapainon ja hallinnan tunteen omaan arkeensa. Moniammatillisesta tiimistä – työterveyslääkäristä, fysioterapeutista, psykologista ja työkykyvalmentajasta – voi olla siinä korvaamaton apu.

MS-hoitajan tuki on erityisen tärkeää, koska varhainen tuki on yksi vaikuttavimmista keinoista ehkäistä työkyvyttömyyttä. MS-taudin tuomat muutokset voivat olla niin hienovaraisia, että niihin on helppo tottua ja samalla tulla sokeaksi työperäiselle kuormitukselle. Kun työntekijä, esihenkilö ja työterveyshuolto tapaavat säännöllisesti ja keskustelevat avoimesti, ongelmat voidaan tunnistaa ajoissa ja niihin voidaan löytää toimivia ratkaisuja.

Hyvä hoitotyö, onnistunut omahoito ja mahdollisuus muokata työtä vähentävät sairauspoissaoloja ja lisäävät turvallisuuden tunnetta. Varmuus siitä, että apua saa matalalla kynnyksellä, on monelle MS-tautia sairastavalle jo itsessään valtava voimavara. Tarkoituksena ei ole arvioida, kuka pärjää ja kuka ei, vaan tunnistaa parhaat mahdollisuudet jatkaa työelämässä.

Jos sairauspoissaolo pitkittyy tai työkyky heikkenee selvästi, työterveyshuolto laatii työntekijän kanssa työkykysuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan, mitä tukea tarvitaan, millaisia muutoksia voidaan tehdä ja miten työhön paluuta tai työssä jatkamista voidaan edistää.

Työterveysneuvottelu tuo saman pöydän ääreen työntekijän, esihenkilön ja työterveyden edustajan. Parhaimmillaan se on avoin ja kunnioittava keskustelu, jossa etsitään yhdessä ratkaisuja ja tehdään tarvittavat linjaukset. Monet MS-tautia sairastavat kuvaavat tätä hetkeä käännekohdaksi: tunne siitä, että työnantaja ja työterveys ovat mukana tukemassa, vie painoa harteilta ja lisää toivoa.

Kaiken ytimessä on lopulta luottamus. Kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja kohdatuksi, hänen voimavaransa vahvistuvat. Työterveyshuolto ei ole MS-potilaan arvioija, vaan kumppani, jonka tehtävä on auttaa ihmistä onnistumaan työssä ja arjessa.

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.