MS-hoitaja avainroolissa: miten sitoutuminen lääkehoitoon syntyy

MS-taudissa lääkehoitoon sitoutuminen ei synny yhdestä vastaanottokäynnistä tai hyvästä ohjeesta. Se rakentuu arjessa, ja sen tukena MS-hoitajan osaaminen, vuorovaikutus ja ohjaus ovat keskeisiä.

MS-hoitaja on neurologin ohella se terveydenhuollon ammattilainen, jolta kysytään, kun jokin lääkehoidossa mietityttää tai huolestuttaa. Silloin ei riitä, että tietää suurin piirtein. Tarvitaan varmuutta, ajantasaista tietoa ja kykyä ohjata lääkehoidon käytännön toteutusta siten, että se avautuu MS-tautia sairastavalle ymmärrettävästi. Hän huomaa nopeasti, jos vastaukset ovat ristiriitaisia, ja silloin luottamus alkaa rakoilla.

Toisaalta pelkkä tieto ei vielä kanna pitkälle. MS-hoitajan työssä keskeistä on se, miten lääkehoidon ohjaus saadaan sovitettua osaksi potilaan arkea: milloin lääke otetaan, miten se muistetaan ottaa ja mitä tehdään, jos ilmenee sivuvaikutuksia.

Suullinen ohjaus vastaanotolla on tärkeää, mutta sen rinnalla tarvitaan esimerkiksi kirjallisia potilasohjeita, lääkehoidon esitteitä, ohjevideoita, digihoitopolkua ja luotettavia verkkosivustoja, joihin MS-tautia sairastava ja hänen läheisensä voivat halutessaan palata. Kun tietoa on saatavilla useassa muodossa, se tukee ymmärtämistä ja helpottaa lääkehoidon toteuttamista.

Luottamuksellinen hoitosuhde tarkoittaa sitä, että MS-tautia sairastava uskaltaa sanoa ääneen myös epäilynsä. Hän voi kertoa suoraan, jos lääkehoidon ohjaus tuntuu turhalta, pelottavalta tai kuormittavalta.

MS-hoitajan tehtävänä on jäsentää tilannetta yhdessä potilaan kanssa, varmistaa määrätyn lääkehoidon toteutuminen neurologin ohjeiden mukaisesti ja tarvittaessa ohjata potilas hoitavan lääkärin arvioon. Pitkäaikaissairaudessa epävarmuus ja ristiriitaiset tunteet ovat tavallisia, eikä niiden sivuuttaminen yleensä edistä lääkehoitoon sitoutumista.

Ajattelen, että harva MS-tautia sairastava sitoutuu ensisijaisesti itse lääkkeeseen. Monelle tärkeämpää on se, mitä lääkehoito mahdollistaa: arjen sujuminen, toimintakyvyn säilyminen ja mahdollisuus elää omannäköistä elämää. Siksi lääkehoitoon sitoutuminen ei ole yksittäinen valinta, vaan jatkuva prosessi.

Sitoutuminen ei lopulta synny tarkoista ohjeista tai yksittäisistä päätöksistä, vaan kokemuksesta, että lääkehoito on itselle merkityksellinen osa kokonaishoitoa. Kun tämä kokemus syntyy, lääkehoito ei ole enää irrallinen tehtävä, vaan pieni mutta merkittävä osa elämää.

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.