• Elämässä.

Tarvitseeko lapsi terapiaa?

Päivitetty: 30o marras 2019

Olen kuluneen vuoden aikana saanut olla mukana luennoimassa tai vetämässä ryhmää erilaisissa, minulle uusissakin kuntoutusryhmissä. Olin mukana suunnittelemassa ryhmiä lapsille ja heidän sisaruksilleen, jotka ovat sairastuneet vakavasti. Lasten ryhmässä luimme satuja, piirsimme, askartelimme, leikimme, ja keskustelimme toiminnan lomassa sairaudesta ja siihen liittyvistä kokemuksista.

Satuhetki oli monella tapaa tärkeä. Muutama lapsista halusi kivuta satuhetken ajaksi syliin. Lapsien kanssa eletään hetkessä. Minua puhutteli suunnattomasti lasten aitous ja kyky avautua vaikeistakin asioista. Osa hakee avoimesti kontaktia ja kosketusta vieraastakin ihmisestä silloin, kun ilmapiiri on hyväksyvä ja turvallinen. Mieleeni tulee Muumimaailman satu näkymättömästä Ninnistä, joka tulee näkyväksi Muumimamman huolehtivan, läsnäolevan ja turvallisen hoivan myötä.

Vertaistuella on tärkeä merkitys myös lasten kuntoutuksessa. Lapset kuuntelevat tarkasti toisten ajatuksia, ja ne ryhmän hiljaisetkin hyötyvät kuunnellessaan ja miettiessään asioita hiljaisesti. Lasten kanssa työskenneltäessä on tärkeää hyödyntää monipuolisia, lapsille luontaisia leikin ja luovuuden menetelmiä. Lasten kurssien kohokohta oli ehdottomasti pienten huolinukkien askarteleminen. Jokainen sai laittaa huolinukelle omannäköiset vaatteet. Jokainen keskittyi huolella oman nukkensa askartelemiseen, ja lopputulos oli upea. Asettelimme nuket lopuksi kauniiseen riviin ja otimme muistoksi ryhmäläisten teoksista kuvan.


Minulta monesti kysytään, tarvitseeko lapsi sairastuessaan tai kriisitilanteessa ulkopuolista keskusteluapua tai terapiaa? Kriisiterapiaan liittyvät ajatukset ja hoitolinjaukset ovat kokonaisuudessaan muuttaneet paljon muotoaan kuluneiden vuosien aikana. Nykyisin korostetaan paljon yksilöllisyyttä ja hoidon oikea-aikaisuutta. Kaikki eivät halua tai tarvitse kriisiterapiaa tai keskustelutukea ja sitä tulisi kunnioittaa. On kuitenkin tärkeää, että tukea tarjotaan ja sitä on saatavilla.


Lapsen mieli on joustava ja monet lapset selviävät hyvin vaikeistakin kokemuksista säännöllisen arkirytmin ja läheisten tuen avulla. On tärkeää yrittää elää mahdollisimman tavallista arkea, johon kuuluu päivähoito, koulu, harrastukset ja muut arkiset askareet. Arjen säännölliset rytmit luovat turvaa. On tärkeää, että vanhemmat huolehtivat omasta jaksamisestaan, jotta heillä on voimavaroja olla lapselle läsnä. Joskus vanhemmat kokevat keinottomuutta ja ovat huolissaan. Silloin saattaa olla hyväksi saada ulkopuolista tukea vanhemmuuteen tai muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Monet saattavat hyötyä pelkästään siitä, että he saavat esittää kysyä ja pohtia muutaman käynnin verran mahdollisista huolen aiheista.

16-vuotiaiden on mahdollista saada Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Myös koko perheen perheterapiapalveluita on saatavilla. Pienempien lasten terapioista vastaa yleisemmin sairaanhoitopiirit. Perheneuvolat tukevat myös eri-ikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Monilla on myös nykyisin kattavia vakuutuksia, jotka korvaavat lasten tutkimuksia ja terapiapalveluita, mikä mahdollistaa usein nopean avun ja yksityiset palvelut. Lapsien terapioihin sisältyy usein myös vanhempien tuki- ja ohjauskäyntejä. Lastensuojelulla on myös tarjolla paljon matalan kynnyksen palveluita lasten ja perheiden tukemiseksi.


Viimeisimmässä kuntoutusryhmässä kuuntelimme Johanna Kurkelan kappaleen Valoihminen, minkä siivittämänä toivotan kaikille ihanaa loppu vuotta. Pitäkäähän itsestänne huolta.


Sä tiedät reitin taivaanrantaan, sä naurat valoa maailmaan. Sä piirrät tuulen koukeroita sun huoneen ikkunaan. Sä keräät ilon sirpaleita pisaroita auringon. Sul on pantteriaskissa taivas tammikuun.


Mä luulen, et sulla on enkelinsilmät ja paremmin kuin muut näät kesäkuun merensisäiset tuulet kirkkaammin kuin muut, värit varsinkin. Mä luulen että nuo silmät enkelin ne näkee taivaan tarkemmin.


Sä tiedät mistä linnut laulaa ja minne pilvet laskeutuu. Sä osaat olla ihan hiljaa puhumatta niin kuin puu. Ja jos sun sydämesi särkyy se särkyy ihan kokonaan. Mut vähäks aikaa vaan ehkä tunniksi korkeintaan.


Terkuin Heidi


Heidi Joutsiniemi on psykologi, kognitiivis-integratiivinen psykoterapeutti, ja ennen kaikkea kahden teini-ikäisen äiti. Heidi toimii ammatinharjoittajana sekä aikuisten että lapsiperheiden kuntoutuksessa. Kirjoituksissaan hän kuljettelee lukijoita mukana kuntoutuspsykologin arjessa. Heidi tavoittelee kirjoituksissaan arjessa läsnäolon voimaa, yhdessä iloitsemista, ihmettelyä ja toivon kipinää.

MS_uusi_logo_2018.png
  • Black Facebook Icon

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry