MS-taudin hoidossa merkittäviä harppauksia

MS-taudin hoito on kokenut Suomessa merkittävän murroksen viimeisen vuosikymmenen aikana. Oulun yliopiston uuden rekisteritutkimuksen mukaan MS-taudin diagnoosi tehdään aiempaa nopeammin, ja tehokkaampia hoitoja otetaan käyttöön yhä varhaisemmassa vaiheessa.

Reilu vuosikymmen sitten MS-taudin diagnoosiin pääseminen vei keskimäärin kymmenen kuukautta ensimmäisten oireiden ilmenemisestä. Nykyisin aika on puolittunut viiteen kuukauteen. Tämä on merkittävä parannus, sillä jokainen varhainen diagnoosi mahdollistaa hoidon aloittamisen aiemmin, jolloin taudin etenemistä voidaan pyrkiä hidastamaan.

Yhä useammin hoito käynnistetään suoraan immuunijärjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä. Tämä perustuu MS-taudin käypä hoitoon, jonka mukaan lääkehoidon valinnassa on tärkeää huomioida varhaisen tehokkaan hoidon vaikutus ennusteeseen. Tämä korostuu erityisesti erittäin aktiivisen MS-taudin yhteydessä, mutta todennäköisesti hyödyttää myös aktiivista aaltomaista MS-tautia sairastavia.

Kansainväliset hoitosuositukset ja diagnoosikriteerit on otettu käyttöön Suomessa poikkeuksellisen nopeasti, kerrotaan Oulun yliopiston tiedotteessa. Tämä kertoo paitsi lääketieteen kehityksestä myös suomalaisten neurologien, MS-hoitajien ja muiden sote-alan ammattilaisten kyvystä hyödyntää uusinta tutkimustietoa käytännön potilastyössä.

Muistan, kun haastattelimme MS-tautia sairastavia Suomen MS-hoitajat ry:n juhlakirjaan Hetki unelmille – elämää MS-taudin kanssa. Haastatelluista Petri sanoi napakasti uskovansa MS-tautinsa hoidossa vain koululääketieteeseen. Hän epäili, että vuosikymmen aiemmin hän olisi joutunut kyyhöttänyt kunnalliskodin nurkassa ja pohti silloin, miksei MS-taudin hoitoon ole löytynyt lääketieteellistä läpimurtoa.

Haastatteluhetkestä on kulunut noin kahdeksan vuotta, ja MS-taudin ilmeneminen on yhä monilta osin mysteeri. Vaikka taudin tarkkaa puhkeamissyytä ei vielä tunneta, sen esiintyvyys on kasvussa Suomessa. Emme vielä osaa parantaa sairautta, mutta sen eteen tehdään jatkuvasti työtä. Sillä aikaa keskitymme siihen, minkä tiedämme: sairauden etenemistä voidaan hidastaa lääkityksellä ja toimintakykyä ylläpitää tukemalla omahoitoa.

Tieteellinen kehitys voi välillä tuntua tuskastuttavan hitaalta, mutta on hyvä muistaa, että MS-tautia sairastavien mahdollisuudet elää täysipainoista elämää ovat nyt paremmat kuin koskaan aiemmin. On hienoa olla osa sitä joukkoa, joka edistää Suomen MS-hoitajat ry:ssä MS-hoitotyötä, kehittää ja tutkii hoitokäytäntöjä, järjestää täydennyskoulutuksia ja tekee kansainvälistä yhteistyötä MS-yhteisössä toimivien kanssa.

MS-taudin hoidon kehitys Suomessa on esimerkki siitä, kuinka voimme yhdessä muuttaa sote-alan käytäntöjä ja parantaa MS-tautia sairastavien elämänlaatua. Myönnän, että työtä on vielä paljon edessä, mutta haluan myös pysähtyä kiittämään kaikkia, jotka ovat antaneet oman panoksensa MS-taudin hoidon kehittämiseen. Erityinen kiitos hyvästä yhteistyöstä kuuluu MS-tautia sairastaville läheisineen.

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.