MS-taudin uusi kumppani: Mitä tekoäly voisi tuoda hoitoon ja arkeen?

Tekoäly voisi olla lupaava uusi kumppani MS-taudin hoidossa. Diagnoosin varmistaminen, sairauden etenemisen seuraaminen ja hoidon oikea-aikainen räätälöinti edellyttävät valtavaa määrää tietoa. Magneettikuvat, laboratoriotulokset ja potilaan oma kokemus muodostavat kokonaisuuden, jota ei aina ole ihmisaivoin helppo tulkita.

Uusien tietojen mukaan tekoäly kykenee analysoimaan MRI-kuvia nopeasti ja havaitsemaan niistä muutoksia, joita ihmissilmä ei välttämättä huomaa. Esimerkiksi MindGlide-niminen ohjelmisto pystyy arvioimaan aivojen surkastumista ja MS-leesioita tavallisista sairaalassa otetuista magneettikuvista.

Kansainvälisessä PROCLAIM-tutkimuksessa tekoälyä hyödynnetään taudin aktiivisuuden entistä tarkempaan seurantaan ja hoitopäätösten tukemiseen. Hoitajan näkökulmasta tämä voisi tarkoittaa, että potilaan voinnin heikkeneminen havaitaan jo ennen kuin oireet näkyvät arjessa. Potilaalle se voi merkitä sitä, että lääkitys- tai kuntoutusohjausta voidaan muuttaa oikea-aikaisesti.

Kanadalaisessa hankkeessa puolestaan kehitetään syväoppimismallia, joka hyödyntää kymmeniä tuhansia magneettikuvia ja laajoja kliinisiä seurantoja. Sen avulla voitaisiin ennustaa, miten MS-tauti yksittäisellä potilaalla todennäköisesti etenee ja millaiseen hoitoon hän parhaiten reagoi. Kuvittele, että neurologi ja MS-hoitaja voisivat jo vastaanotolla kertoa potilaalle, millaisia vaikutuksia eri hoitovaihtoehdoilla saattaisi olla pitkällä aikavälillä.

MS-taudin ja tekoälyn liitto on vasta alkumetreillä, mutta se tarjoaa mielenkiintoisia näkymiä MS-hoitotyön uuteen aikakauteen. Se voi helpottaa hoitajien työtä, antaa lääkäreille tarkempia tuloksia päätöksiin ja ennen kaikkea luoda potilaalle tunteen siitä, ettei hän kulje sairauden polkua yksin.

Tekoäly ei kuitenkaan voi eikä saa korvata ihmistä. Kehittäjät ja tutkijat painottavat, että mallien täytyy olla läpinäkyviä ja luotettavia, jotta niitä voidaan käyttää turvallisesti. Siksi MS-hoitajan rooli on jatkossakin olla potilaan rinnalla, kuulla ja kohdata hänet.

Samalla kun koneoppivat järjestelmät muuttanevat hoitotyön käytäntöjä, sen mahdollisuudet ulottuvat myös potilaan arkeen ja omahoitoon. Suunnitteilla on sovelluksia, jotka muun muassa muistuttavat lääkkeenotosta, seuraavat oireiden vaihtelua ja kokoavat tietoa vireystilasta tai liikkumisesta.

Älyteknologia voi vaikkapa oppia tunnistamaan yksilöllisiä muutoksia ja ehdottaa pieniä, mutta merkityksellisiä ratkaisuja: milloin kannattaa levätä, milloin lähteä liikkeelle ja milloin tulisi hakea ajoissa apua. Kun tekoäly tukee potilasta arjessa ja sen tuottama tieto liitetään hoitosuunnitelmaan, syntyy kokonaisuus, jossa ihminen ja teknologia täydentävät toisiaan.

Keinoäly voi olla sekä lääketieteen ja hoitotyön apuväline että käytännön tuki, joka auttaa MS-potilasta elämään mahdollisimman täyttä elämää. Sen ehdotuksiin ei kuitenkaan pidä suhtautua täysin sokeasti, vaan niitä on aina tarkasteltava kriittisesti ja yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa.

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.