MS-taudista ja mononukleoosista eli tuttavallisemmin pusutaudista on viimeaikoina kirjoitettu paljon. Lapsena sairastettu ja sairaalahoitoa vaatinut pusutauti voi liittyä MS-taudin puhkeamisen riskiin aikuisena. Mekanismi ja yhteys sairauksien välillä on tuntematon.
Aihe pomppasi jälleen otsikoihin, kun ruotsalaistutkimuksessa tarkasteltiin lähes 2,5 miljoonan ruotsalaisen rekisteritietoja. Tulosten mukaan lapsena sairastettu ja sairaalahoitoa vaatinut pusutauti liittyi MS-taudin puhkeamisen riskiin aikuisena.
Tieto ei ole aivan uusi. MS-taudin puhkeamiseen liittyy lukuisia tekijöitä, kuten Epstein–Barrin virus. Se aiheuttaa väestössä yleisen pusutaudin. Lähes kaikki suomalaiset sairastavat sen elämänsä aikana.
Ruotsalaistutkimuksesta löytyy kuitenkin yksi mielenkiintoinen tieto. Riski MS-taudille oli lapsuusiässä pusutaudin sairastaneilla kaksi kertaa todennäköisempi ja nuoruudessa sairastaneilla kolme kertaa todennäköisempi muuhun väestöön verrattuna. Siitäkin huolimatta, että tutkimuksessa huomioitiin tutkittavien kasvuympäristö ja perinnölliset alttiudet.
Pusutaudin oireet vaihtelevat ja voivat olla hieman erilaisia lapsilla ja aikuisilla. Niitä ovat esimerkiksi suurentuneet imusolmukkeet kaulalla, kuume ja kivut. Pusutauti paranee itsestään parin viikon kuluessa.
Pusutaudin hoito on oireenmukaista. Mononukleoosiin ei ole olemassa parantavaa lääkitystä. Koska kyseessä on virusperäinen sairaus, ei antibiooteistakaan ole hyötyä. Tästä syystä keskustelu kääntyy helposti MS-taudin osalta pusutaudin ennaltaehkäisyyn. Voisiko pusutautiin sairastumista ehkäistä vaikkapa rokottamalla?
Mononukleoosiin ei ole saatavilla rokotetta. Sen kehittäminen saattaisi suojata väestöä MS-taudilta. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen, miltä se voi aluksi vaikuttaa.
Nimittäin sairastumisella pusutautiin varhaisaikuisuudessa näyttäisi olevan suurempi vaikutus MS-taudin riskiin verrattaessa lapsuusajan tartuntaan. Siitä syystä puutteellisesti suojaava rokote voisi lykätä infektiota ja jopa lisätä MS-taudin riskiä. Tätä mieltä on aihetta väitöskirjassaan tutkinut Kira Åkerlund.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Pusutaudin vuoksi MS-tautiin sairastumisen riski ei ole väestötasolla kovin suuri. Tulevaisuudessa pusutautia voidaan ehkäistä viruslääkkeillä tai rokotteilla. Ainakaan tätä kirjoitettaessa se ei ole vielä mahdollista. Ennaltaehkäisyn kokonaishyötyjä ja -haittoja tulee tutkia vielä tarkemmin.
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.