MS-tautia sairastava bloggajakollegani Päivi kirjoitti muutama viikko sitten, miten ”jokaisen hoitajan ja lääkärin olisi hyvä muistaa: vaikka MS-tautia sairastavan oireet eivät olisikaan näkyvät, hänen oireitaan ei pidä koskaan mennä vähättelemään, eikä hänen sairaudentuntoaan saa vaientaa.”
Siitä se ajatus sitten lähti: kirjoittaa helppotajuisesti siitä, miksi MS-taudin oireiden tunnistaminen voi haastaa hoitotyön ammattilaisen, jolla ei ole lisäkoulutusta MS-taudin hoitoon.
MS-taudissa eli multippeliskleroosissa on pähkinänkuoressa kyseessä krooninen autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää keskushermostoa vastaan. Tämä aiheuttaa tulehduksia ja vaurioita hermosäikeitä suojaavassa myeliinissä, mikä häiritsee aivojen ja muiden kehon osien välistä viestintää. Sen varsinainen aiheuttaja on vielä tuntematon, eikä parantavaa hoitomuotoa ole valitettavasti saatavilla.
MS-taudin oireet voivat vaihdella merkittävästi. Erityisesti taudin näkymättömät oireet saattavat jäädä huomaamatta, mikä tekee niiden tunnistamisesta hoitotyössä haastavaa. Oireiden etenemistä hidastavia, lääkkeellisiä, kuntouttavia ja omahoitoon ohjaavia keinoja on kuitenkin useita. Lisätietoa saa esimerkiksi MS-ASEMAlta, MS-taudin Käypä hoito -suosituksista ja liittymällä Suomen MS-hoitajat ry:n jäseneksi.
Näkyvimmät oireet, kuten lihasheikkous, tasapainovaikeudet tai näköhäiriöt, saattavat olla helposti havaittavissa. Näihin oireisiin keskittyminen voi kuitenkin joskus varjostaa niitä MS-taudin vaikutuksia, joita ei voi nähdä.
Fatiikki, kivut ja kognitiiviset oireet voivat jäädä piiloon, sillä ne eivät näy aina päällepäin. Tämä tekee hoitotyöstä monimutkaista, koska potilaalla voi olla merkittäviä ongelmia jokapäiväisessä elämässä, vaikka hän näyttäisi ulospäin varsin toimintakykyiseltä.
Fatiikki eli sairaanloinen uupumus on yksi sairauden yleisimmistä näkymättömistä oireista. Se ei ole tavallista väsymystä, vaan se voi olla äärimmäisen uuvuttavaa ja toimintakykyä heikentävää. MS-tautia sairastava voi tuntea olonsa voipuneeksi jopa pienten ponnistusten jälkeen. Tilanne ei välttämättä helpotu levolla, jota muut ihmiset eivät aina ymmärrä. Siksi fatiikki voi olla hänelle invalidisoiva osa arkista elämää.
Kivut ovat toinen näkymätön oire, jota ei usein yhdistetä MS-tautiin, vaikka hermovauriot voivat aiheuttaa erilaisia tuntemuksia, kuten polttelua, puutumista tai pistelyä. Kipukokemus on henkilökohtainen ja potilaan voi olla vaikea kuvailla. Siksi kiputilojen arvioiminen voi olla haastavaa ilman selkeitä fyysisiä merkkejä. Tämä voi johtaa siihen, että oireet jäävät aliarvioiduiksi. MS-tautia sairastavan on tärkeää tuntea olonsa kuulluksi ja ymmärretyksi, sillä kipujen tunnistaminen ja hallinta on usein keskeinen osa hoitoprosessia.
Kognitiiviset haasteet, kuten muistin heikkeneminen, keskittymisvaikeudet ja ongelmat tehtävien hallinnassa, voivat olla MS-taudissa hyvin yleisiä. MS-tautia sairastava saattaa kokea tulevansa väärinymmärretyksi esimerkiksi työelämässä, joten esihenkilön ja työterveyshuollon hyvä yhteistyö on suositeltavaa. Sairauteen liittyvät kognitiiviset haasteet voivat vaikuttaa myös potilaan kykyyn suoriutua arjen askareista, vaikka fyysiset oireet olisivat vähäisiä.
MS-taudin näkymättömien oireiden tunnistaminen ja hoitaminen vaatii erityistä tarkkaavaisuutta ja potilaan kuuntelua. Usein potilas itse voi kertoa oireistaan, jotka eivät näy ulospäin, mutta hoitohenkilökunnalta vaaditaan kykyä huomioida ja arvioida potilaan kertomusta sekä ymmärtää, miten oireet vaikuttavat hänen elämänlaatuunsa.
Tunnistamalla ja reagoimalla oikein näkymättömiin oireisiin voidaan varmistaa, että MS-tautia sairastava saa mahdollisimman yksilöllistä ja tarpeenmukaista hoitoa. Tässä korostuu moniammatillisen yhteistyön merkitys: lääkärien, hoitajien, fysioterapeuttien ja muiden asiantuntijoiden tulee olla valppaita ja toimia yhdessä potilaan parhaaksi.
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.
Commentaires