Päihdeteema on kuluneen kesän aikana pyörinyt mielessäni enemmän kuin koskaan ennen. Se ei päästä minua irti tämän bloginkaan kohdalla. Siksi minun on kai uskallettava tarttua aiheeseen, joka voi olla monelle sairastavalle arkakin.
Alkoholin liiallinen käyttö ja päihtymistarkoituksessa lääkkeiden tai huumeiden käyttäminen ovat ihan jokaisen terveydelle haitallisia. Erityisen vakavaa niiden käyttö on kuitenkin sairaalle, jolla on taudinkuvaan kuuluva lääkitys. Itsekin tiedän, että oman lääkitykseni rinnalla alkoholia ei saisi käyttää ollenkaan.
Kokeilin ensimmäisen kerran alkoholia vasta aikuisiällä, reilut viisitoista vuotta sitten. Voi, miten ihanalta ensimmäinen päihtyminen ja pieni hiprakka tuntuivat. Oli hauskaa huomata itsessä muutoksia, kun estot alkoivat hävitä ja jatkuva pingottaminen hellitti.
Jäin nopeasti näihin tunteisiin kiinni.
Niinpä huomasin vuosien kuluessa, että odotan perjantain saunailtaa – syytä, miksi ostaisin taas pari pulloa rentouttavaa. Aina en kehdannut juoda silloisen puolisoni nähden, vaan korkkasin ensimmäisen saunajuoman auki autokatoksessa ja hörpin tölkin salaa tyhjäksi ennen kuin menin sisälle ja saunanlauteille päästyäni otin toisen, ehkä kolmannenkin.
Niistä vuosista alkaen olen käyttänyt alkoholia säännöllisen epäsäännöllisesti. En mitenkään suuria määriä, en örveltämällä, mutta kuitenkin. Sairastuttuani opin nopeasti, että niin ei ole hyvä tehdä.
Juominen tuntui häpeälliseltä, sairauden vuoksi. Siltikin alkoholia on ollut erittäin vaikea jättää.
Omassa työssäni olen tämän kesän ajan työskennellyt päihde- ja kriminaalityöntekijänä. Tottakai päivätyö on laittanut ajatukseni liikkeelle ja olen kiinnittänyt siitä syystä omaankin käytökseeni uudella tavalla huomiota.
Olen pohtinut: jos minulla ei olisi lapsia ja arjelle merkitystä antavaa työtä, olisinko aikuisiällä alkoholisoitunut? Miten helposti niin voikin käydä! Ihan kenelle tahansa meistä. Jos elämässä on monenlaista kuormaa, eikä helpotusta tunnu löytyvän mistään, päihteet ovat iso riski. Alkoholisti, lääkeriippuvainen tai huumeiden käyttäjä voi olla kuka vain kanssakulkijoistamme.
Usein päihteiden käyttö ei näy päällepäin.
Rohkaisisin teitä, hyvät MS-hoitajat rohkeasti kysymään jokaiselta vastaanotolla käyvältä
päihteiden käytöstä. Asiasta on aivan turha neuvoa ylhäältä päin tuomiten ja haitoista saarnaten. Jokainen sairastava kyllä tietää… Mutta yksi kysymys, yksi välittävä ihminen voivat muuttaa elämän suuntaa ja laittaa miettimään omaa toimintaa.
Päivi