MS-tauti ei aina selitä kaikkea: liitännäissairaudet voivat jäädä huomaamatta

MS-tautia sairastavilla esiintyy muuta väestöä enemmän erilaisia liitännäissairauksia. Ne voivat vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, jaksamiseen ja toimintakykyyn. Siksi on hyvä aika ajoin muistaa kysyä: Entä jos kaikki oireet eivät johdukaan MS-taudista?

Huono uni, mielialan muutokset, migreeni tai jatkuva uupumus voivat liittyä MS-tautiin, mutta joskus niiden taustalla on myös jokin muu sairaus. Siksi on tärkeää pysähtyä pohtimaan, mistä oireet todella johtuvat.

Tutkimusten mukaan MS-tautia sairastavilla esiintyy muuta väestöä enemmän esimerkiksi masennusta, ahdistuneisuutta, migreeniä, unihäiriöitä sekä joitakin muita autoimmuunisairauksia. Myös verenpainetauti, diabetes ja muut sydän- ja verisuonisairaudet ovat tavallisia. Tämä ei tarkoita, että jokainen MS-tautia sairastava kohtaisi näitä sairauksia. Niiden tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä ne voivat vaikuttaa hoidon suunnitteluun ja omahoidon ohjaukseen.

Erityisesti mielenterveyteen liittyvistä haasteista kannattaa puhua. Masennus ja ahdistuneisuus ovat MS-tautia sairastavilla yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Mielialaan voivat vaikuttaa sekä MS-tautiin liittyvät muutokset keskushermostossa että sairauden vaikutukset arkeen.

Ei ole harvinaista, että MS-hoitajat kohtaavat työssään tilanteita, joissa oireiden ajatellaan johtuvan MS-taudista, mutta tarkempi selvittely paljastaa taustalta jotakin muuta. Siksi on hyvä muistaa, että kaikki oireet eivät välttämättä johdu MS-taudista.

Joskus esimerkiksi jatkuvan väsymyksen taustalla on unihäiriö. Toisinaan vatsavaivojen syy löytyy tulehduksellisesta suolistosairaudesta. Kilpirauhasen toimintahäiriö puolestaan voi aiheuttaa oireita, joiden on ajateltu liittyvän MS-tautiin.

Kokonaisterveys vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihminen jaksaa elää sairauden kanssa. Verenpaine, sydän- ja verisuoniterveys, liikunta, uni, ravitsemus, mieliala ja sosiaaliset suhteet eivät ole toisistaan irrallisia asioita. Ne kaikki vaikuttavat hyvinvointiin ja arkiseen toimintakykyyn.

Tässä on myös yksi MS-hoitotyön tärkeimmistä tehtävistä: emme hoida pelkästään sairautta emmekä seuraa vain tutkimustuloksia. Kohtaamme ihmisen, jonka elämässä MS-tauti on yksi asia muiden joukossa. Joskus merkittävin apu löytyy lääkehoidosta. Joskus ratkaisevaa on unihäiriön tunnistaminen, mielialan tukeminen tai verenpaineen hoitaminen.

Liitännäissairauksien tunnistaminen ei ole erillinen osa MS-hoitoa. Se on osa hyvää hoitoa. Mitä aiemmin mahdolliset muut sairaudet tunnistetaan, sitä paremmin voidaan tukea MS-tautia sairastavan mahdollisimman hyvää elämää.

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.