top of page
  • Jan

MS-tauti on kuin kissa


Kuvassa on monivärisen kissan pää ja ihmisen käsi pään takana. Käsi silittää kissaa ja kissa katsoo kohti silittäjää. Kuva: Pexels.

Oletko koskaan verrannut pilke silmäkulmassa pitkäaikaista sairautta lemmikkieläimeen? Sellaiseen olentoon kotona, joka on jatkuvasti läsnä, muttei ihan joka hetki mielessä. Näin ajateltuna MS-tauti muistuttaa kaikista lemmikkieläimistä ehkä eniten kotikissaa.

Kissat ovat persoonaltaan erilaisia, vaikka kissarotu voi tuoda mukanaan joitain todennäköisiä luonteenpiirteitä. Näin on myös MS-taudissa, jossa jokaisen sairaus on omanlaisensa, mutta sairaudella voi olla erilaisia etenemisreittejä. Kissan sielunmaisemaa ja mielen oikkuja voi olla välillä vaikea tulkita, vaikka lemmikkiinsä kuinka tutustuisi. Monella on samanlainen suhde MS-tautiin, kaikki ei aina mene sen kanssa kuin Strömsössä.

Kukaan tuskin on kissa- ja MS-tauti-ihminen siinä mielessä, että haluaisi tai valitsisi itselleen MS-taudin. Mutta on olemassa MS-tautia sairastavia, joiden mielestä sairaus kulkee elämän mukana. Se on oma persoonallinen asiansa arjessa, vaatii hurttia huumoria ja opettaa elämästä uusia puolia. Kissaihmiset sanovat ihan samaa. Toiset taas eivät voi sietää sairautta, mutta pyrkivät sopeutumaan elämään sen kanssa parhaansa mukaan.

MS-tauti on kissamainen siinäkin mielessä, ette se vaatii oman huomionsa. Se kehrää kiltisti ja uinuu pitkiä aikoja makoisasti, ja hyökkää sitten innoissaan sohvalta kuvittelemansa saaliin kimppuun. Yhtäkkiä se voi vaatia kiinnittämään huomion itseensä tai raapaista silitettäessä röyhkeästi. Hetken kuluttua se taas tepastelee menemään omia menojaan. Silloin tuntuu kuin mikään ei vaikuttaisi sen kulkuun.

On niitäkin päiviä, jolloin huomaa heti aamusta, että MS-tauti on ikään kuin huonolla tuulella, selkä köyryssä ja tikkuhäntä ojennettuna kohti taivasta. Silloin voi aavistella, ettei päivästä hyvää seuraa. Siinäkin mielessä kissan oikut ovat vähän kuin MS-taudin oireet, fatiikki peruuttaa päivän ohjelman tai liikkuminen ei suju kuten on aiemmin suunnitellut.

Lemmikin kanssa ei lähdetä lomallekaan ihan tuosta vain. On mietittävä, miten kissan hoito järjestyy loman aikana. Kissan lähtiessä matkaan se on yksi ajateltava ja huolehdittava lisää. Pakattavat tavarat lisääntyvät ja matkakohdetta on mietittävä hieman tarkemmin. Lemmikkieläimen kanssa matkustava voi joutua myös miettimään matkajärjestelyt eri tavoin kuin muut matkailijat. Sama voi koskea myös MS-tautia sairastavaa, erityisesti jos hän käyttää liikkumiseen apuvälinettä.

MS-tautia sairastava ei tosin ole niin onnekas, että voisi jättää sairautensa toisen hoiviin lomansa ajaksi, kuten kissan voi. Ymmärrys sairautta ja sen oireita kohtaan lisääntyisi äkkiä, jos ne voisi jättää toisen ihmisen hoiviin edes pariksi päiväksi. Sen jälkeen olisi mielenkiintoista kuulla, miten meni. Oliko MS-taudista seuraa vai haittaa ja toiko se uutta perspektiiviä toisen ihmisen elämään?

Muiden ihmisten suhtautuminen MS-tautiin voi olla, kuten kysyttäisi lemmikkieläimestä. Mikä saurauden nimi olikaan, mitä se tarkoittaa, millainen MS-tauti on ja poikkeaako arki MS-tautia sairastavan perheessä normista? Yksi haluaa uteliaana tietää lisää MS-taudista, toinen tuntuu silittävän heti aihetta vastakarvaan ja kolmas vertaa sitä tuntemiinsa sairauksiin.

Yleensä kaikilla on jokin mielipide sairaudesta, kuten lemmikeistäkin. Kuinka paljon ihmiset sitten tietävät MS-taudista, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään, se onkin toinen juttu. Joskus voi olla helpompi puhua MS-taudin sijaan vaikkapa juuri kissasta.

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla. Voit seurata Jania myös Instagramissa ja Twitterissä.

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page