MS-tauti on yksilöllinen ja monimuotoinen sairaus. Se puhkeaa usein silloin, kun moni äidiksi ja isäksi haluava haaveilee vauvasta ja isovanhemmaksi ja kummiksi haluava odottaa vähän salaakin vauvauutisia. Sitten iskee pelko. Mutta entäs kavala MS-tauti? Romuttaako se vauvahaaveet?
Pitkäaikainen ja vaihteleva sairaus murentaa monen mielessä unelman lapsista ja lapsiperheen arjesta. Monet myytit syntyvät erilaisista peloista, joilla ei ole nykytutkimuksen valossa perusteita. Seuraavassa siis vastaukset neljään myyttiin MS-tautia sairastavan lisääntymisterveydestä, raskausajasta ja synnytyksestä, jotka jokaisen tulisi tietää.
1. MS-tautia sairastava ei voi sairautensa vuoksi saada lasta.
Väärin. MS-tauti ei itsessään estä naisen raskaaksi tulemista tai miehen lapsen saamista. MS-tauti puhkeaa usein nuorella iällä, jolloin myös perheenlisäys on monelle ajankohtainen asia. On tärkeää, että lisääntymisterveys on kunnossa ja MS-tauti mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa ennen raskautta.
Seksuaalitoimintojen häiriöt ovat sen sijaan varsin tavallisia MS-taudissa, mutta pääosin hoidettavissa olevia asioita. Niissä voivat auttaa muun muassa seksuaalineuvoja, seksuaaliterapeutti, kliininen seksologi, gynekologi tai urologi. Sukupuolikumppanin osallistuminen mahdolliseen hoitoon on suositeltavaa, eikä MS-tauti estä hakeutumista lapsettomuushoitoihin.
2. Lisääntyminen on henkilökohtainen asia, josta hoitajien ja -lääkärien ei tarvitse tietää mitään.
Väärin. Raskauden suunnittelu vaikuttaa esimerkiksi MS-taudin lääkehoidon valintaan. Lääkehoidon suunnittelulla pyritään välttämään sikiön altistuminen tietyille lääkeaineille. Tieto aikeista jättää ehkäisy pois ja positiivisesta raskaustestistä tulisi ilmoittaa oman ja sikiön terveyden vuoksi MS-hoitajalle.
Hoitaja huomioi saamansa tiedon MS-taudin kokonaishoidon suunnittelussa ja informoi asiasta hoitavaa lääkäriä. Lääkäri tietää MS-taudin hoitoon käytettävien lääkevalmisteiden turvaväleistä jo ennen suunnitellun raskauden alkua ja ennen uutta lääkehoitoa.
3. MS-tauti on aina vakava haitta hedelmällisyydelle, raskausajalle ja synnytykselle.
Väärin. MS-taudista on harvoin haittaa naisen luonnollisen raskauden suunnittelulle ja sen kululle, sikiön kehitykselle tai synnytykselle. MS-tauti ei näyttäisi myöskään vaikuttavan naisen tai miehen hedelmällisyyteen. Raskaus ei heikennä MS-taudin kulkua pitkällä aikavälillä, useammankaan lapsen jälkeen.
Luonnollisen raskauden aikana äidin ja isän rutiininomainen äitiyspoliklinikkaseuranta ei ole välttämättä tarpeen. Lapsen synnytystapa valitaan kätilön ja synnytyslääkärin kanssa normaalein synnytysopillisin perustein. Esimerkiksi alatiesynnytykselle ei ole MS-taudista johtuvaa estettä.
4. Raskausaika pahentaa aina äidin MS-taudin oireita.
Väärin. Raskaudella on usein MS-taudin oireita lieventävä vaikutus naisen kehoon. Raskausaikana MS-taudin pahenemisvaiheiden todennäköisyys vähenee puoleen. Niiden todennäköisyys on pienin raskauden viimeisellä kolmanneksella verrattuna sitä raskautta edeltävään aikaan.
Heti synnytyksen jälkeen äidin MS-taudin pahenemisvaiheiden riski valitettavasti lisääntyy. Se johtuu todennäköisesti kehon hormonaalisen tasapainon vaihtelusta, jolla se on suojannut kehittyvän sikiön kasvua. Raskausaika ei siis pahenna aina ja jokaisen äidin MS-taudin oireita, mutta osalla raskaana olevista äideistä MS-tauti oireilee myös raskauden aikana.
Lähteenä käytetyt tietoartikelit löytyvät uudistetulta MS-ASEMAlta Sinä ja Hoitajasi -linjoilta kevään aikana .
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.