Juoma on viilenemässä, musiikki soi taustalla ja valmistautuminen kivaan iltaan ystävien kanssa voi alkaa. Lilaa luomeen tai geeliä tukkaan, tukka kiharalle ja parta siistiksi. Tässä kuvaus kenen tahansa nuoren sinkkuihmisen perjantai-illasta. Ilmassa on odotusta ja jännitystä, tapaako tuo sinkkuihminen tänään jonkun kenen kanssa saattaa päätyä olemaan läheisesti, jopa intiimisti? Nuorella, terveellä ihmisellä ei tässä tilanteessa ole kovastikaan huolenaiheita. Jos kiinnostava ihminen löytyy vaikkapa tanssilattialta ja tunteet kuumenevat, voi läheisyyden ja intiimiyden antaa viedä mukanaan. Entäpä jos takaraivossa mietityttää oma sairaus, kuten MS-tauti?
Seksuaalisuus on osa ihmisen persoonaa ja elämää jo syntymästä asti. Ihminen ei valitse seksuaalisuuttaan, vaan se on osa ihmisyyttä ja vaikuttaa terveyteen ja mielen hyvinvointiin. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus kokea seksuaalista läheisyyttä, hellyyttä, turvaa, yhteenkuuluvuutta ja avoimuutta. Seksuaalisuus on koko elämän läpi kehittyvä ja muuttuva asia. Oman seksuaalisuuden hyväksyminen on tärkeää ihmisen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Seksuaalisuus on aistillista mielihyvää, mutta tavoitteena on myös fyysisen tyydytyksen saaminen. Seksuaalisuutta pidetään edelleen jossain määrin tabuna, vaikka seksuaaliset tarpeet ovat yhtä luonnollisia ja arkisia kuin uni ja ruoka.
MS-tautia sairastavilla seksuaalisuuden toimintahäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Tavallisia ongelmia miehillä ovat erektiohäiriö ja siemensyöksyn puutos. Miehillä erektiohäiriöt voivat olla sairastumisen ensioire. Naisilla ilmenee heikentynyttä kostumista, kiihottuminen on haastavampaa ja orgasmin saaminen on vaikeutunutta tai puuttuu kokonaan. Myös sukupuolielinten tunnottomuus on tavallinen vaiva. Näiden lisäksi häpeän tunnetta voi lisätä virtsarakon ja suolen toimintahäiriöt. Kukaan meistä ei varmaankaan toivo, että seksin aikana alkaa valua virtsaa tai ilmavaivat yllättää.
Ehkä on lohduttavaa tietää, että kaikenlaisia kommelluksia voi sattua meille kaikille, niillekin joilla ei ole diagnosoitua sairautta, kuten MS-tautia. On kuitenkin selvää, että MS-taudin kanssa on suurempi riski näihin niin kutsuttuihin nolouksiin. Mikä sitten neuvoksi? Sanoisin, että ylipäätään seksistä ja seksuaalisuudesta pitäisi puhua vieläkin enemmän. Varsinkin terveydenhuollon henkilökunnan kanssa. Asioista puhuminen vaikkapa lääkärin vastaanotolla vaatii rohkeutta ja toisaalta muistutuksena terveydenhuollon ammattilaisille, että asiasta pitäisi enemmän myös kysyä. Liian harvoin kuulee kysyttävän ”sujuuko seksi?”. Jos lääkärin kanssa on hankalaa asiasta puhua, on olemassa henkilöitä, jotka ovat kouluttautuneet seksuaalisuuden asiantuntijoiksi ja heiltä saa apua seksuaaliongelmiin.
Sairastuminen ja sairastaminen vaikuttavat myös parisuhteessa olevien seksielämään. MS-tautia sairastava voi kokea huonommuuden tunnetta, mahdolliset oireet voivat alentaa itsetuntoa ja itsensä kokee kaikkea muuta kuin seksikkääksi. Kumppani taas on huolissaan rakkaastaan ja hänen voinnistaan, jolloin parisuhteen seksuaaliset prioriteetit saavat uuden perspektiivin. Seksiä voi joutua suunnittelemaan aiempaa enemmän ja tietynlainen spontaanius voi olla haastavampaa. Kannustan tässäkin molempia parisuhteen osapuolia puhumaan omista tuntemuksistaan, kokemuksistaan ja toiveistaan.
Seksi tuottaa parhaimmillaan iloa, rentouttaa ja lähentää. Puhu kumppanisi kanssa, oli hän sitten vakituinen tai ei, mikä tuntuu juuri itseltä parhaalta. Jos perinteinen yhdyntä on vaikeaa, on muita tapoja tuottaa toiselle seksuaalista nautintoa ja läheisyyden tunnetta. On myös olemassa apuvälineitä, joilla pystyy esimerkiksi lisäämään tuntoaistin voimakkuutta, kuten erilaiset kiihottimet ja hieromasauvat. Lisäksi liukuvoiteen käyttö tuo yleensä mielihyvää sekä miehelle, että naiselle.
Moni varmasti pohtii, missä vaiheessa ja miten kertoa kumppanille sairaudesta. Tähän ei varmasti ole mitään yksiselitteistä vastausta. Se on kuitenkin varmaa, että sellainen kumppani, joka pakenee MS-diagnoosia, ei ole oikea kumppani MS-tautia sairastavalle. Jaksan optimistisesti uskoa, että jokaiselle löytyy sellainen kumppani, jonka kanssa voi jakaa ihan kaiken. Sairaudenkin.
Heidi