• Jan

Hoitotahto ja omannäköinen elämä


Moni lykkää hoitotahdon tekemistä jotenkin nihkeältä tuntuvana asiana. Sanotaan se vaikea asia heti tähän alkuun. Hoitotahto on elämää, ei kuolemaa varten. Hoitotahdon avulla voit vaikuttaa siihen, miten sinua hoidetaan, jos paranemisen mahdollisuutta ei enää ole. Se ei estä omaa päätöksentekoa tai asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta.

Hoitotahdossa on kyse elämänarvojen ja itsemääräämisoikeuden mahdollisimman hyvästä toteutumisesta. Sillä voi esimerkiksi sitovasti kieltää terveydenhuollon henkilökuntaa suorittamasta tietynlaisia hoitoja. Ongelma on, ettei hoitotahtoa tunneta riittävästi. Mitä hoitotahtoon sitten voi kirjoittaa?

Hoitotahdossa määritellään tilat, joihin haluaa hoitoa ja mihin ei. Tyypillisimpiä toimenpiteitä, joita ei kuoleman lähestyessä haluta ovat esimerkiksi antibioottien käyttö, suonensisäinen nesteytys, verensiirto, tietyt leikkaukset, keinoruokinta ja elvytys. On hyvä muistaa, ettei hoitotahdossa voi edellyttää sellaisia lääke- tai hoitotieteellisiä toimenpiteitä, jotka eivät kuulu sairauden hyväksyttyyn hoitoon.

Se, mitä hoitotahdossa usein toivotaan, on mahdollisimman pitkää kotona asumista, hyvää perushoitoa ja tehokasta kivunlievitystä. Moni nimeää myös tietyt henkilöt hoitopäätösten tekijöiksi puolestaan. Lisäksi elintenluovutus kirjataan usein hoitotahtoon lahjana sitä kipeästä tarvitseville.

Hoitotahtolomake saa olla persoonallinen ja elämän makuinen, eikä sille ole lailla määrättyä muotoa. Todistajaksi kannattaa kuitenkin pyytää kaksi oikeustoimikelpoista henkilöä, jotka eivät kuulu perheeseen tai lähisukuun ja allekirjoituksillaan todistavat henkilön vapaan tahdon lomakkeen laatimishetkellä.

Hoitotahdossa voi pyytää arvokasta kohtaamista ja lempiasioita lähelleen. Siinä voi myös kertoa turvaa tuovista asioista, jotka tulisi huomioida hoidossa. Siksi kannattaa muutamalla rivillä kuvata hoitohenkilökunnalle, millaisia asioita ihmisenä ja potilaana arvostaa.

On silkkaa taikauskoa ajatella, että hoitotahdon kirjaaminen jotenkin nopeuttaisi kuoleman tuloa. Oma tahto kannattaa antaa tiedoksi läheisille juuri silloin kun on terve ja/tai hyvässä voinnissa. Monet pelkäävät, että hoitotahto vie päätäntävallan tai on sitova lomake. Se ei pidä paikkaansa.

Hoitotahto kaivetaan esiin vain silloin, kun ei itse pysty tekemään päätöksiä. Sitä ennen hoitotahtoaan voi mielin määrin päivittää ja muutella. Se kannattaakin päivittää määräajoin ja merkitä tarkastamispäivämäärä lomakkeeseen tai omiin tietoihin.

Peruslomake hoitotahdon ilmoittamiseen löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivulta. Hoitotahdon voi myös liittää kätevästi Omakanta-palveluun osaksi omia terveystietojaan. Esimerkkejä lääkäreiden laatimista henkilökohtaisista hoitotahdoista voi lukea täältä ja täältä.

Lompakkoon kannattaa myös laittaa talteen hoitotahtokortti. Se muistuttaa hoitotahdon olemassaolosta tilanteessa, jossa ei itse pysty asiasta kertomaan. Sen sijaan suullisesti ilmaistun hoitotahdon terveydenhuollon henkilökunta voi kirjata selkeästä pyynnöstä potilasasiakirjoihin.

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.

#MStauti #hoitotahto #valinnat #omahoito #omatvoimavarat #mahdollisuus #sairaus #ainutlaatuinen #sairastunut #potilas #omaiset #lääkäri #sairaanhoitaja #JanHolmberg

MS_uusi_logo_2018.png
  • Black Facebook Icon

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry