• Jan

4 Usein kysyttyä asiaa MS-taudista, osa 1

MS-tauti on sairaus, joka herättää erityisesti vastasairastuneen mielessä tukun kysymyksiä. Ajattelin vastata niistä muutamaan yleisimpään kahdessa eri blogikirjoituksessa. Tässä ensimmäisessä osassa vastaan kysymyksiin: kausi-influenssarokotteesta, raskauden suunnittelusta, voimakkaasta uupumuksesta ja D-vitamiinilisän tarpeesta. Vastaukset löysin helposti ja nopeasti MS-asemalta.



1. Voiko MS-tautia sairastava ottaa influenssarokotuksen?


Kausi-influenssarokotteen turvallisuus MS-potilaille on varsin luotettavasti osoitettu. Selvää yhteyttä MS-taudin pahenemisvaiheeseen ei ole todettu potilaita koskevissa laajoissa tutkimuksissa.


Kausi-influenssarokotteen ottamisesta kannattaa kuitenkin olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin ja tarvittaessa MS-hoitajaan. Terveysalan ammattilaisten kanta kannattaa kysyä muun muassa rokotteen ottamisen ajankohtaan ja mahdollisesti heikentyneeseen rokotevasteeseen, jotka voivat liittyä MS-taudin lääkehoidon toteuttamiseen.


2. Onko naisen MS-taudista haittaa raskauden suunnittelulle tai synnytykselle?


MS-taudista on harvoin haittaa luonnollisen raskauden suunnittelulle ja sen kululle, sikiön kehitykselle tai synnytykselle. Esimerkiksi alatiesynnytykselle ei ole MS-taudista johtuvaa estettä. MS-tauti ei näyttäisi vaikuttavan naisen tai miehen hedelmällisyyteen, eikä raskaus heikennä MS-taudin ennustetta useammankaan lapsen jälkeen.


Raskauden aikana MS-tauti yleensä rauhoittuu hormonien vaikutuksesta immuunivasteeseen, kun soluvälitteinen immuniteetti vaimentuu ja humoraalinen immuniteetti voimistuu äidin kehossa suojaten sikiön kehitystä. Sen sijaan synnytyksen jälkeen noin kolmen ensimmäisen kuukauden ajan pahenemisvaiheiden riski nousee riippumatta synnytystavasta tai kivunhoitomenetelmistä. Pahenemisvaiheen seurantaa ja lääkityshoidon arviota varten äidille varataan aika MS-hoitajalle ja -lääkärille tarpeen mukaan synnytyksen jälkeen.


3. Miten voi helpottaa MS-tautiin liittyvää voimakasta uupumusta?


Voimakasta uupumusta eli fatiikkia voi koettaa helpottaa monilla omahoitokeinoilla, jotka ovat yksilöllisiä ja tilannekohtaisia. Säännöllisistä arjen rutiineista kuten säännöllisestä ruokarytmistä, hyvästä unihygieniasta ja unihäiriöiden hoitamisesta on myös usein hyötyä.

Riittävä kestävyys- ja voimaharjoittelu ilmeisesti kohentaa elämänlaatua, toimintakykyä ja vähentää sairauteen liittyvää uupumusta ainakin niillä MS-potilailla, joilla ei ole todettu vaikea-asteista toimintahaittaa. Lisäksi rentoutus- ja mielikuvaharjoituksista, riittävistä lepotauoista ja kehon lämpötilan laskemisesta voi olla apua. On hyvä kuunnella kehoaan, kertoa oireesta läheisille ja jaksottaa tekemistä ja ajattelutyötä.


4. Kuinka paljon D-vitamiinia kannattaa syödä päivittäin, kun on sairastunut MS-tautiin?


MS-tautia sairastavalle suositellaan ympäri vuoden D-vitamiinilisää 50 mikrogrammaa/vrk.


On todettu, että runsas D-vitamiinin pitoisuus veressä vähentää aktiivisten tulehdusmuutosten määrää MS-potilaiden aivoissa ja parantaa näin MS-taudin ennustetta. D-vitamiinista on myös hyötyä, koske se ehkäisee virus- ja bakteeri-infektioita. D-vitamiinipitoisuuden voi testata laboratoriokokein.



Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.


#ms #mstauti #mshoitajat #sairastuminen #kysymykset #influenssarokote #raskaus #fatiikki #Dvitamiini #Elämässäblogi #JanHolmberg

MS_uusi_logo_2018.png
  • Black Facebook Icon

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry