Kun keho muuttuu, sydän ei – ajatuksia seksuaalisuudesta ja MS-taudista

Tällä kertaa kirjoitan tekstini MS-tautia sairastavana naisena toivoen, että joku joskus vastaa

tekstiini toisenlaisesta näkökulmasta. Aihe on erittäin herkkä ja heti alkuun toivon, etten loukkaisi ketään.

Olen työstänyt tekstiä pitkään tunnistaen aiheen tärkeyden ja intiimiyden. Kirjoitan

heteronaisena oman elämänkokemukseni, koulutukseni ja sairauteni tuomalla viisaudella

ymmärtäen ja hyväksyen jokaisen ihmisen yksilöllisyyden.

Vaikka ajattelenkin, ettei seksi ole elämisen kannalta yhtä tärkeää kuin syöminen, juominen ja nukkuminen, uskallan väittää, että liikunnan kanssa ollaan jo samoilla viivoilla. Ihminen pysyy hengissä ilman liikuntaa ja seksiä, mutta ne molemmat tuovat elämään uutta virtaa, uusia kokemuksia ja uusia merkityksiä. Seksuaalisen tarpeen terve tyydyttäminen tukee ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Jos oma kroppa on itselle tuttu, sen viestit ja tunnelmatkin ovat tuttuja. Silloin seksin kaipuun ja tarpeen tunnistaa itsessään. Tunnistaessaan sen osaa myös tukahduttaa, jos tarvetta ei voi, halua, osaa tai jaksa tyydyttää. Mutta koska seksuaalisuus ei ole pelkästään fyysinen tarve eikä se ole pelkästään kahden ihmisen välinen fyysinen aktiviteetti, sen jatkuva tukahduttaminen ei ole kenellekään hyväksi.

Mutta entä sitten, kun sairastuu, eikä koskaan parane? MS-taudin oirekuva on yksilöllinen ja

sairauden aktiivisuus vaihtelee. Tämän moninaisuuden keskellä mielestäni tärkeimpiä ajatuksia seksuaalisuuden näkökulmasta ovat nämä viisi teemaa:

1. Rehellisyys

On tärkeää kuunnella ja tunnustella omaa kroppaa ja omia fiiliksiä. Mitä juuri sinä tarvitset?

Mitä juuri sinä kaipaat? Joskus pelkkä toisen ihmisen läheisyys ja lämpö riittää, toisinaan

seksuaalinen halu vaatii aktiivisempaa ja fyysisempää otetta. Seksiä voi harrastaa yksinkin.

Jos seksi yritetään suorittaa pahimmillaan vuodesta toiseen samalla kaavalla, väistämättä

sen mielekkyys katoaa. Sekin on tärkeä tunnustaa, että sairauden ja iän myötä kehon

muutokset ovat väistämättömiä.

2. Armollisuus

MS-taudin kuvaan kuuluu oireita, jotka vaikuttavat myös seksuaalisuuteen. Tuntopuutokset,

kiputilat, fyysiset rajoitteet, virtsankarkailu, väsymys ja mielialan vaihtelut muutamia

mainitakseni. On äärettömän tärkeää olla itselle armollinen oirekirjon kanssa.

Armollisuuden on hyvä ulottua myös aikaan – seksi onnistuu, jos rakentelee tilanteita

levollisuudesta käsin.

3. Avoimuus

Vaikka sairaus veisi omat halut ja kyvyt, mahdollinen kumppani saattaa edelleen kaivata

seksiä. Seksuaalisuudesta puhumista ei kannata pantata. ”Virtahepo” kasvaa sitä

suuremmaksi, mitä kauemmin sitä yrittää piilottaa. Joskus keskustelun aloittaminen vaatii

oikeanlaisen tunnelman luomista. Hyvä ruoka, lasi viiniä ja kynttilän valo voi ihmeesti keventää ja rentouttaa tunnelmaa.

4. Kokeilunhalu

Suosittelen kokeilemaan alastomuutta, sylittelyä ja silittelyä sopimuksella, ettei edetä

seksiin. Näiden jälkeen suosittelen lämpimästi kokeilemaan hyväilyseksiä. Huulet, kieli,

lämpimät ja hellät kädet tekevät ihmeitä ympäri kehoa, kun unohtaa kiireen ja rajoitteet.

Erityisesti, jos kärsii erilaisista sukuelinten häiriöistä, edellä mainitsemani keinot ovat ihania

ja lempeitä tapoja olla toisen kanssa läsnä. On myös olemassa erilaisia apuvälineitä,

hieronta- ja liukuvoiteita. Suosittelen katsomaan tämän Perjantai-dokkarin avoimin mielin.

https://www.youtube.com/watch?v=qPs-p1PAFYY

5. Nauru ja huumori

Läheisyyttä ja lämpöä ei korvaa mikään, mutten missään tapauksessa unohtaisi naurua ja

huumoriakaan. Hassuttelu ja roolileikitkin voivat parhaimmillaan johtaa upeisiin hetkiin.

Kokeilkaa vaikka.

Jokainen ihminen on arvokas, ja jokaisen seksuaalisuus on arvokas asia.

Päivi Kemell sairastaa MS-tautia. Hän on diakoniatyöntekijä, työnohjaaja, sielunhoitaja, podcast-tuottaja ja bloggaaja sekä henkisen hyvinvoinnin asiantuntija. Päivi kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen peräänkuuluttaa ihmisten omia voimavaroja, ja hän etsii elämän epäkohtiin ratkaisuja kokonaisvaltaisesta itsensä kuulemisesta. Rohkean avoimilla teksteillään ja esimerkillään Päivi pyrkii koskettamaan lukijaa niin, että esimerkiksi sairauteen liittyvät tabut karisisivat ja uskaltaisimme kaikki enemmän.