Masennus on kansantauti, johon sairastuu vuosittain noin 300 000 suomalaista. Se aiheuttaa toiminta- ja työkyvyttömyyttä ja parin miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. MS-tautia sairastava on muuta väestöä suuremmassa riskissä sairastua masennukseen. On tärkeää murtaa turhia myyttejä MS-taudin ja masennuksen ympäriltä. Seuraavana niistä neljä.
1. Jokainen MS-tautia sairastava sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä masennukseen
Ainakin joka viides suomalainen kokee elämänsä aikana vähintään yhden vakavan masennusjakson. On totta, että MS-tautia sairastavilla on muuta väestöä suurempi riski sairastua masennukseen. Elämän aikana se on eri tutkimusten mukaan 20-50 prosenttia. Riski on siis korkeampi, mutta ei koske läheskään jokaista MS-tautia sairastavaa.
2. Masennus on helppo nähdä MS-tautia sairastavasta ulospäin
Ihminen voi näyttää asialliselta, reippaalta ja vaikuttaa iloiselta, vaikka pelkkä suihkussa käyminen voi tuntua mielialan vuoksi mahdottomalta. Monen on vaikea myöntää olevansa masentunut. Kaikki eivät edes huomaa elämään hiipiviä masennusoireita. Mielen sairaus on aina osittain näkymätön, kuten ovat myös osa MS-taudin oireista. Siksi masennusoireiden jäädessä ymmärtämättä ne voivat peittyä, eivätkä näy aina ulospäin.
3. Masennus ja MS-taudin fatiikki eivät liity toisiinsa
MS-tautia sairastavan masennus liitetään usein fatiikkiin eli sairaalloiseen uupumukseen. Fatiikki ja masennus voivat muistuttaa oirekuvaltaan toisiaan. Yhtä aikaa voi esiintyä eri asteisia kognitiivisen toimintakyvyn eli tiedonkäsittelyn muutoksia, kuten muistivaikeuksia. Siksi MS-tautia sairastavan kokonaistilanteen arvioinnissa, diagnosoinnissa ja hoidossa on oltava erityisen tarkka. On myös hyvä muistaa, että masennusta on eri asteista: lievää, keskivaikeaa ja vaikeaa. Hoitavalta tiimiltä ja MS-tautia sairastavalta vaaditaan herkkyyttä tunnistaa voinnin ja elämänlaadun yksilöllisiä muutoksia osana masennuksen hyvää hoitoa.
4. MS-tautia sairastava huijaa, koska ei vaikuttanut eilen yhtään masentuneelta ja väsyneeltä
MS-tautiin liittyvä fatiikki voi vaihdella nopeasti. Yhtenä päivänä ihminen voi olla energinen ja aikaansaava, ja toisena rättiväsynyt. Sama koskee masennusoireita. Yhtenä päivänä elämä näyttää valoisammalta, vaikka perusmieliala on masennuksen vuoksi matala. Väsymys ja haluttomuus kuuluvat fatiikin ohella masennuksen oireisiin. Siksi kannattaa miettiä, mitä hyvinvointia edistävää MS-tautia ja masennusta sairastavalle voisi sanoa.
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.