Ensimmäinen ajatus itsekkäästä ihmisestä puistattaa. Mutta. Mahtuvatko MS-tauti ja terve itsekkyys samaan pakettiin? Tutkitaanpa itsekkyyttä vähän tarkemmin.
On selvää, että tiukka itsekeskeisyys, muiden tarpeiden sivuuttaminen ja oman edun tavoittelu nähdään pääsääntöisesti negatiivisina asioina. Kolikolla on myös kääntöpuoli. MS-tautia sairastavan on osattava pitää puoltaan ja huolta omista tarpeistaan. Jatkuvaan epäitsekkyyteen uupuu ja MS-taudin oireet voivat silloin muuttua ärhäköiksi.
Epäterveen ja terveen itsekkyyden välinen raja on häilyvä. Moni MS-tautia sairastava pyörittelee mielessään itsekkyyttä osana käytännön arjen sujumista. Kuinka itsekästä on vaikkapa peruuttaa lasten kauan odottama lomaviikonloppu itsestään ilmoittelevan fatiikin vuoksi?
Edellä kuvatusta tilanteesta voi koituu harmia ja mielipahaa muille, mutta MS-tautia sairastava ei ole valinnut sairautta ja oireitaan. Moni päättää silti tsempata ja asettaa muut itsensä edelle. Epäitsekkyys voi silloin kostautuvan huonona terveydentilana tai sietämättöminä oireina.
Terveen itsekkyyden hankalin osuus on oman hyvinvoinnin priorisoiminen. Rajan vetäminen sille, mitä muut haluavat tai vaativat. Se on uskallusta pitää kiinni terveellisistä rajoistaan, kun matkassa on pitkäaikainen sairaus. Pohdintaa siitä, miten paljon kukakin voi ihmissuhteissa joustaa, kunnes kuppi menee epäreiluuden kokemuksesta nurin.
Teoriassa on helppo sanoa, että terveesti itsekäs ottaa muut huomioon ja pitää muita tasa-arvoisena itsensä kanssa. MS-taudin oireet eivät aina välttämättä ota huomioon ketään. Moni MS-tautia sairastava onkin kuvannut, miten heidän tekisi välillä mieli huutaa olevansa oikeasti epäitsekkäitä, kun sitä epäillään. Ei kukaan tahallaan pyydä vaikkapa päästä pitkän vessajonon ohi.
Pitäisikö itsekkyyttä tarkastella tietyllä tavalla? On oltava itsekäs, jotta kykenee olemaan muita kohtaan empaattinen, huomioiva ja avulias. Jokainen alkaa voida huonosti, jos jättää toistuvasti itsensä tarpeineen ja haluineen listan viimeiseksi. Vasta halpamainen käytös ja piittaamattomuus muista tekee itsekkyydestä ruman.
Terve itsekkyys on osa itsensä pitämistä hyvänä, tyytyväisyyttä itsenäisistä päätöksistä ja tarpeidensa sanoittamista ajoissa. MS-taudin suhteen se on hyvää itsehoitoa ja oireiden mahdollisimman hyvää hallintaa. Vain silloin voi olla läsnä ja hyödyksi läheisilleen. Sama juttu pätee MS-hoitajan työssä. Hyvinvoivalla ja tarpeistaan kiinni pitävällä hoitajalla on parhaat edellytykset hoitaa potilaansa hyvin. Mahtuvatko MS-tauti ja terve itsekkyys siis samaan pakettiin? Kyllä ne mahtuvat, kun laittaa tärkeät asiat elämässä ensin tärkeysjärjestykseen.
Mitkä ovat sinun vinkkisi terveeseen itsekkyyteen, jolla edistät hyvinvointiasi?
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.
Comentários