Mistä tänään voisi kiittää? Mitkä asiat tuovat elämään iloa?
Uusi vaate? Varattu ulkomaan matka? Oma työ? Lapset? Ihmissuhteet? Lähestyvä joulu? Taloudellinen tasapaino? Vai voiko kiittää ja olla onnellinen vasta sitten, kun…
Olen opetellut nuoresta saakka tietoisesti kiitollisuutta. Aivan tarkalleen en muista, mutta arvelen opintaipaleeni alkaneen niihin aikoihin, kun vuonna 1994 ostin yhdeltä Jyväskylän-reissulta kirjan.
Kirjan nimi on 12 000 syytä olla onnellinen.
Englanninkielisen alkuperäisteoksen ”14,000 things to be happy about” on kirjoittanut Barbara Ann Kipfer. Alkusanoissa hän kertoo kirjan olevan kahdenkymmenvuotisen työn tulos. Kahdenkymmenen vuoden ajan Kipfer kirjasi muistiin pikkuasioita, jotka tuottavat hänelle iloa. Kirjassa on 554 sivua. Mahtava kirja! Suosittelen lämpimästi, että etsit sen jostain käsiisi.
Tässä satunnaisia poimintoja kirjan lehdiltä: ”henkselien paukuttelu rintaa vasten, hevoset ja varsat, omien polkujensa kulkeminen, jalat maassa -asenne, lahjakortit, paras ystäväsi ja pullo hyvää viiniä, avantouinti, atsteekit, poikien polkupyörät, se kun pääsee selville vesille…”
Tunnustan, että tällainen hölmöäkin hölmömpi kirja on ollut oppaanani kaikki nämä vuodet.
Silloin, kun tuntuu, että olisi paljon helpompi istua pää käsien varassa ja itkeä. Silloin, kun tuntuu, että elämä potkii ja tekisi mieli oikein kunnolla valittaa. Silloinkin yritän kaivella esiin kaikkia niitä pieniä arjen kultahippuja - iloa tuottavia asioita. Elämässä on sittenkin mieltä!
Kirjoitin alussa, että olen opetellut kiitollisuutta tietoisesti. Olen lukenut lukemattomia artikkeleita ja kirjoja aiheeseen liittyen, nyt äänikirja-aikana kuunnellut. Olen käynyt joskus jopa maksullisen nettikurssinkin kiitollisuuden taidosta! Valitettavasti en nyt tähän pysty muita lähteitä muistamaan kuin tuon aiemmin mainitsemani Kipferin kirjan. Mutta annanpa kolme vinkkiä, joilla kiitollisuutta voi harjoittaa:
1. Kiitollisuuspurkki
Säilytä yöpöydällä kynää ja pieniä papereita. Kirjoita joka aamu ensimmäinen mieleen tuleva
kiitollisuuden aihe ylös ja sujauta paperilappu kiitollisuuspurkkiin. Purkki voi olla mikä tahansa, vaikka itse vanhasta hillopurkista tuunattu tai pieni pahvilaatikko. Tai voihan se purkin sijaan olla pieni vihkonenkin siinä yöpöydällä. Aina tiukan paikan tullen voi lukea, mistä voikaan olla kiitollinen.
2. Kiitollisuuskävely
Harrasta kiitollisuuskävelyä. Se on hidasta, meditatiivista kävelyä, jossa jokaisella askeleella
sanotaan hiljaa ”kiitos”. Kävelyn on oltava hidasta, että kiitos-sanan ehtii sanoa hengästymättä. Kiitos-sanan toistaminen auttaa pitämään ajatukset hyvissä asioissa. Kävelyn jälkeen voi olla jopa euforisen hyvä olo – niin kiitollinen on mieli!
3. Kiitollisuuden valokeila
Ajattele elämääsi. Suuntaa mielikuvituksellinen valokeila niihin asioihin, joista voit olla kiitollinen. Anna valokeilan pysyä kiitollisuutta lisäävissä asioissa. Käännä valokeila huonona päivänä vaikka vain ihan pienenpieneen hyvää mieltä tuottavaan yksityiskohtaan ja huomaat, että ei se tilanne niin hankala olekaan.
Kiitollisuuteen keskittyessään huomaa pikkuhiljaa, että epäkohdat menettävät merkitystään ja ilo omasta arjesta täyttää mielen. Arjen harmaus ja syksyn kylmyys voikin tuntua ihanalta luvalta levollisuuteen – on aika kääriytyä villasukkiin ja vilttiin, kodin lämpimään. Ihanaa joulun odotusta juuri sinulle!
Päivi