• Elämässä.

Perhekurssin matkassa


Odotettu kesäloma on lähtenyt mukavasti liikkeelle ja olen saanut nauttia kiireettömistä aamuista. Kävin juuri tyttäreni kanssa ostamassa meille uuden vohveliraudan. Vohvelit tuoreiden mansikoiden ja kermavaahdon kanssa kuuluvat kesään. Emme ole tänä kesänä tehneet kovinkaan paljon kesäsuunnitelmia. Tarkoituksena on tehdä pieniä kesäretkiä sään ja oman fiiliksen mukaan Suomen kesästä nauttien. Mitä vanhemmaksi tulen, sen enemmän olen alkanut arvostamaan rauhallisia päiviä, ilman sen suurempia suunnitelmia.


Olen yleensä kesällä lomailun rinnalla tehnyt jonkin verran töitä myös erilaisissa Kelan ryhmämuotoisissa perheille suunnatuissa kuntoutuksissa. Koronan vuoksi ryhmämuotoisia kuntoutuksia on peruuntunut tänä vuonna paljon. Kesän aikana kuntoutuksia on jälleen päästy toteuttamaan. Olen saanut toimia psykologina lasten ryhmissä. Kuntoutukseen kuuluu psykologin ryhmä vaikeasti sairastuneille lapsille ja heidän sisaruksilleen.





Lasten kursseilla työskenteleminen on hyvin erilaista työtä kuin aikuisille suunnatuilla kursseilla. Lasten kanssa työskennellään paljon erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla. Hetkessä huone täyttyy naurusta ja puheensorinasta. Jokaiselle on varattu oma istumapaikka, turvavälit huomioiden. Oma nojatuoli on tärkeä ja siinä istuessaan jokaisella on lupa hengähtää ja osallistua omien voimavarojen mukaan. Lapset ovat eri-ikäisiä, mikä on huomioitava ryhmiä suunniteltassa. Osa lapsista saattavat väsyä helposti, minkä vuoksi tauot ovat tärkeitä. Osallistua saa sen mukaan, mitä pystyy ja mikä tuntuu hyvältä.


Lapset ovat askarrelleet kuntoutuksen aikana hienot tunnemittarit, joiden käyttöä harjoittelemme ryhmässä. Tunnemittarin avulla on helppo ilmaista itseään myös ilman sanoja. Osa lapsista osaa todella taidokkaasti kertoa omista tunteistaan ja ajatuksistaan. Lapset osaavat tukea ja kannustaa myös toisiaan. Eräs lapsi ilmaisee olevansa surullinen. Pohdimme yhdessä, mikä voisi auttaa ja miten voisimme olla hänen tukenaan. Toinen lapsi toteaa osuvasti viereiseltä tuolilta: ” Minä voisin tulla halaamaan sinua, mutta en koronan vuoksi voi sitä tehdä. Lähetän lentohalauksen.” Tämä on selvästi tärkeä hetki. Lentohalaus leviää nopeasti huoneessa ja siitä muodostaa yhteinen kiva leikkihetki. Tuokio päättyy yhteiseen jaettuun iloon ja nauruun. Lasten kanssa ryhmissä tapahtuu paljon spontaaneja, suunnittelemattomia asioita. Liikutuksen kyyneliä on paljon ilmassa.


Luemme yhdessä satukirjaa, jossa seikkailee kouluikäinen Martti. Martti murehtii paljon erilaisia asioita. Satukirjan avulla yhdessä jutellen lapset voivat käsitellä vaikeitakin asioita. Lapset osaavat hienosti kuunnella toinen toisiaan. He pyytävät tottuneesti vuoroa viittaamalla. Pienessä hetkellä lapset voivat ilmaista jotain tärkeää, johon on tärkeä pysähtyä.


Lukuhetken jälkeen jokainen saa askarrella itselleen oman huolinuken. Olen askarrellut tyttäreni kanssa rautalangasta, helmistä ja narusta valmiita huolinuken alkuja. Jokainen huolinukke on yksilöllinen ja kaikilla on omanlaiset ilmeet. Ryhmätilassa on rauhallinen tunnelma, kun jokainen keskittyy oman nuken tekemiseen. Pikkuisella tytöllä on päällään hieno ponipaita, jossa on kimaltelevia strasseja. Myös huolinuken paidan koristeeksi liimaamme samanlaisia strasseja. Lopuksi jokainen saa esitellä oman huolinukkensa ja otamme nukeista yhteiskuvan. Ryhmän jälkeen jokainen lapsi saa ottaa huolinuken mukaansa ja esitellä sen omille vanhemmille.


Hetkessä ryhmä on ohi ja tila täyttyy hiljaisuudesta. Olen kiitollinen näistä kokemuksista. Sain kulkea pienen hetken näiden ihmisten kanssa. Eräs tyttö saapuu vielä ryhmätilaan. Hän kysyy, saisiko vielä muutaman koristeen huolinukelleen. Hän ottaa tarvikkeet ja luo vielä minuun hetkeksi katseen: " Kiitos kun saimme tehdä nämä nuket. Hän painaa nuken lähelle sydäntään." Tämä on hieno hetki. Kaunis kiitos.


Pitäkäähän huolta toisistanne


Kesäterveisin Heidi


Heidi Joutsiniemi on psykologi, kognitiivis-integratiivinen psykoterapeutti, ja ennen kaikkea kahden teini-ikäisen äiti. Heidi toimii ammatinharjoittajana sekä aikuisten että lapsiperheiden kuntoutuksessa. Kirjoituksissaan hän kuljettelee lukijoita mukana kuntoutuspsykologin arjessa. Heidi tavoittelee kirjoituksissaan arjessa läsnäolon voimaa, yhdessä iloitsemista, ihmettelyä ja toivon kipinää.

MS_uusi_logo_2018.png
  • Black Facebook Icon

© 2019 Suomen MS-hoitajat ry