• Elämässä.

Sairauden keinussa




Miisa (kuvitteellinen nimi) istahtaa tuoliin, ja huomaan heti hänen olemuksestaan, että vointi on huomattavasti hankalampi kuin edellisessä viikolla. Kokonaisvaltainen väsymys vaikuttaa koko olemukseen. Miisan on vaikea keskittää katsetta minuun, ja hän istuu tuolilla hieman sivuittain. Hän kertoo ensimmäiseksi, ettei olisi jaksanut tulla koko tapaamiselle. Mikään ei kiinnostaa, ja sängystä on vaikea nousta ylös. Tällä hetkellä suurelta saavutukselta tuntuu se, että saa hampaansa pestyä. Hän tulee kuitenkin käynnille, mikä on sinällään jo merkittävää. Miisalla on suuri halu parantua ja voida paremmin.


Elämä tuntuu taistelulta. Miisan suurin toive on se, että hän saisi elää normaalia elämää, niin kuin hänen kaverinsa tekevät. Pieniä arkisia asioita ja opiskelua. Läheisten suhtautuminen tuo ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta Miisa on iloinen siitä, että läheiset huolehtivat ja tukevat häntä arjessa. Samalla hän tuntee valtavaa syyllisyyttä, ja kokee olevansa muille taakkana.


Masennus on jälleen uusiutunut. Lääkekokeiluja on tehty paljon, ja Miisalle sopivaa koktailia on haettu pitkään. Jälleen on edessä uuden lääkkeen aloitus. Miisa tunnistaa hyvin omaan vointiinsa liittyviä vaihteluita. Vielä muutama viikko sitten meno oli huomattavasti kevyempää ja askellus huolettomampaa. Helpompana ajanjaksona Miisa jaksaa tavata kavereita, hoitaa kasveja ja viihdyttää itseään ja muita somepostauksilla.


Ihailen Miisassa hänen rohkeuttaan näyttää kaikkia tunteita. Muutama viikko sitten Miisa heittäytyi vastaanoton sohvalle makoilemaan, kun teimme yhteistä mielikuvamatkaa hänen tulevaan uuteen asuntoonsa. Hän osaa sanoilla maalata kauniita kuvia, joita on helppo seurata kerronnan edetessä. Tänään kiukun ja väsymyksen alta kuoriutui esiin paljon surua ja pelkoa.


Vaikeana ajanjaksona elämä täyttyy kurjuudesta. Miisa on kirjoittanut ajatuksiaan paljon päiväkirjaan, mikä on auttanut erilaisten vaiheiden ja oireiden tunnistamisessa. Piirrämme yhdessä paperille vointia kuvastavaa diagrammia, mikä auttaa jäsentämään ajankohtaista tilannetta ja luo toivoa sen osalta, että tämäkin vaihe selätetään yhdessä.


Terapia on tärkeä tuki Miisan elämässä, mutta kuntoutumiseen vaikuttaa paljon monet muutkin asiat. Teemme tätä työtä yhdessä. Lääkärillä on tärkeä rooli oikean lääketasapainon ja muunkin voinnin seuraamisen osalta. Lisäksi Miisalla on ollut elämässä paljon useita erilaisia hoitajia, jotka ovat olleet korvaamattomia, ja löytäneet oikeita sanoja oikealla hetkellä. Läheisten tuki arjessa on merkittävä.


Kaiken keskiössä on kuitenkin Miisa; hänen sinnikkyytensä ja vahva elämänhalu. Lopuksi kuuntelemme vielä yhdessä Jenni Vartiaisen kappaleen Keinu, joka kuvastaa hyvin myös Miisan kokemuksia. Käynnin lopuksi Miisa hengittää syvään. Katseemme kohtaavat, hengitämme samaan rytmiin. Tähän ei ole mitään lisättävää. Yhteys toiseen on kaiken keskiössä. Kuulen, näen, uskon, ja kuljen rinnalla.


Pitäkäähän itsestänne ja läheisistänne huolta!


Terkuin Heidi


Heidi Joutsiniemi on psykologi, kognitiivis-integratiivinen psykoterapeutti, ja ennen kaikkea kahden ihanan nuoren aikuisen äiti. Heidi toimii ammatinharjoittajana sekä aikuisten että lapsiperheiden kuntoutuksessa. Kirjoituksissaan hän kuljettelee lukijoita mukana kuntoutuspsykologin arjessa. Heidi tavoittelee kirjoituksissaan arjessa läsnäolon voimaa, yhdessä iloitsemista, ihmettelyä ja toivon kipinää.








Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki