top of page
Jan

5 vinkkiä virtsavaivojen varalle


Kuvassa on musta WC-kyltti, jossa valkoisella nuoli vasemmalle, miesten ja naisten kuvat ja sana toilet. Taustalla on vihreää kasvillisuutta.

MS-taudissa hermovauriot voivat vaikeuttaa aivojen ja selkäytimen välistä viestintää. Tuloksena voi olla virtsavaiva. Yleisimpiä ovat tihentynyt virtsaamisen tarve, pidätysvaikeudet tai vaikeus virtsata, vaikka sitä toivoisi.

Monia pissa- ja kakkajutut nolottavat ja hävettävät ja toisille ne ovat huumoria. MS-taudissa kyse on yleisestä sairauden oireesta. Asiallinen keskustelu vessajutuista on tärkeää, koska esimerkiksi virtsarakon tyhjennysongelmat lisäävät virtsatietulehduksen riskiä.

Moni rajoittaa häpeissään juomista vähentääkseen virtsaamisen tarvetta. Se on virhe, koska munuaiset ja virtsarakko tarvitsevat muutaman litran nesteitä päivässä toimiakseen normaalisti. Seuraavassa on viisi hyvää vinkkiä erilaisten virtsavaivojen kanssa pärjäämiseen ja niiden hoitoon.

1. Puhu ammattilaiselle

Virtsavaiva on hyvä ottaa puheeksi sairaanhoitajan, uroterapeutin, kätilön tai lääkärin kanssa. Vastaanotolla vaivasta kerätään tietoa muun muassa haastattelemalla, erottelupiste- ja haitta-astelomakkeilla ja kokeilla, kuten kaikukuvauksella. Lisäksi voidaan pyytää täyttämään virtsapäiväkirjaa tai ohjeistaa seuraamaan, kuinka kauan virtsarakon tyhjeneminen kestää.

Tarvittaessa vaiva diagnosoidaan ja tehdään jatkolähete esimerkiksi urologille tai gynekologille.

Virtsavaivoihin on käytettävissä myös suun kautta otettavia ja rakkolihakseen pistettäviä lääkkeitä. Kirurginen hoito on mahdollista muun muassa vaikeassa ponnistusvirtsankarkailun hoidossa.

2. Treenaa apukeinoja

Rakon ja lantionpohjan lihasten harjoittaminen sopii jokaiselle. Säännöllisistä vessakäynneistäkin voi olla hyötyä virtsarakon toiminnan rauhoittamisessa. Vessassa voi käydä vaikkapa neljän tunnin välein.

Fysioterapeutti on oikea ammattilainen tarvittaessa lantionpohjan lihasten tehokasta harjoittamista esimerkiksi lievässä ja keskivaikeassa virtsankarkailussa. Lisäksi käynnillä voidaan käyttää sähköstimulaatiota, joka stimuloi lihaksia, lisää niiden supistuskykyä ja parantaa pidätyskykyä. Fysioterapeutin harjoitukset tehdään ensin ohjatusti ja myöhemmin itse kotona.

3. Kokeile tuotteita

Virtsankarkailuun voi käyttää niin sanottua inkontinenssisuojaa, joita on hyvä valikoima miehille ja naisille. Virtsarakon katetrointi taas on sopiva apukeino, jos rakkoon jää virtsaa. Helppoja katetrointitapoja on kaksi: kestokatetri tai omatoiminen toistokatetrointi. Omatoiminen katetrointi sujuu lyhyen treenin jälkeen muutamassa minuutissa. Matkakokoinen katetri on pieni, huomaamaton ja helppo pitää mukana.

Hyvä tapa koettaa välttää virtsatieinfektio on käyttää alapesuun saippuan sijasta pelkkää vettä. Pesuun voi käyttää myös intiimialueelle suunniteltua ja ph-tasapainotettua pesunestettä, geeliä, kosteuttavaa voidetta tai kertakäyttöpyyhettä. Virtsatieinfektion voi koettaa ehkäistä myös juomalla kaksi desilitraa puo­luk­ka­-karpalotuo­re­mehua pari kertaa päivässä.

4. Valmistaudu reissuun

Matkalle lähtiessä älypuhelimeen kannattaa ladata jokin sovellus, joka kertoo lähimmän vessan sijainnin. Monet kaupungit kertovat verkkosivuillaan ilmaisten ja esteettömien vessojen sijainnit kartalla, kuten Helsingin kaupunki. Jos et tule ymmärretyksi vieraassa maassa, Googlen kääntäjä -ohjelmassa on ääniominaisuus. Ohjelma kääntää ääneen esimerkiksi kreikan kielelle lauseen Πού είναι η τουαλέτα; (missä on WC). Katetrin käyttäjälläkään ei ole matkustaessa hätää, vaikkei varmuutta veden laadusta paikan päällä olisi. Mukaan voi pakata katetrin, jossa on vesi valmiina.

Matkustaessa on hyvä vielä muistaa, että alkoholia ja kofeiinia sisältävät juomat ovat diureetteja eli lisäävät virtsan erittymistä. Diureetin tavoin toimivat myös monet ruoka-aineet, kuten ananas.

5. Keinot kehittyvät

Hoitomuodot ja apuvälineet virtsavaivojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kehittyvät jatkuvasti. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia lääkkeitä, apuvälineitä ja tekniikkaa. Uutta tietoa kehitteillä olevista hoitokeinoista saa muun muassa verkosta, vertaisilta ja MS-hoitajilta. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on käynnissä kansainvälinen tutkimushanke, jossa virtsan karkailusta kärsivät naiset treenaavat lantionpohjan lihaksiaan tietokonepelin avulla.

Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla. Voit seurata Jania myös Instagramissa ja Twitterissä.

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page