Vesi alkaa tippuilla ränneistä ja lumipeite hiljalleen rakoilla. Ilmassa on lupaus keväästä. Kevät kaikessa ihanuudessaan saa myös bakteerit ja infektiot liikkeelle. Keväällä liikkuu kausiflunssat, vatsatauti, enterorokko, influenssa ja monet muut. On mahtavaa, jos mikään näistä ei osu omalle kohdalle, lähes lottovoitto.
Bakteerien ja infektioiden ehkäisyssä kaiken A ja O on huolellinen käsihygienia. Kädet tulee pestä aina, kun tulee ulkoa sisälle, ennen ruokailua ja ruoanlaittoa sekä wc-käynnin jälkeen. Flunssan aikana käsiä tulee pestä vielä tiheämmin, aina, kun pärskähtää tai joutuu niistämään.
Meille terveydenhuollon ammattilaisille infektioidentorjuntaa opetetaan koulussa ja ohjeita päivitetään jatkuvasti, sillä bakteerikannat ja sitä kautta myös infektioidentorjunta muuttuu. Infektioidentorjuntaan kehittyy ikään kuin omatunto, jota tulee toteuttaa päivittäisessä työssä. Päivittäisiä potilaskohtaamisia voi olla useita kymmeniä, jolloin on erittäin tärkeää huolehtia erityisesti käsihygieniasta.
Itse kohtaan urologisia potilaita, joiden infektioriskit liittyvät virtsateihin. Virtsaamisongelmista kärsivillä on suurentunut riski saada virtsatieinfektio. Erityisesti virtsarakon tyhjenemisongelmat lisäävät riskiä saada virtsatieinfektio. Kun virtsarakko ei kunnolla tyhjene, voidaan joutua laittamaan virtsakatetri, mikä taas lisää infektioriskiä, etenkin jos katetrihoito on pitkäaikaista. Virtsatieinfektiot ovat yleisempiä naisilla, koska naisen virtsaputki on lyhyempi ja peräaukon bakteerit, jotka ovat yleisimpiä virtsatieinfektioiden aiheuttajia, löytävät helpommin tiensä virtsaputkeen. Suomessa hoidetaan vuosittain 250 000 virtsatieinfektiota avohoidossa ja sairaalassa noin 20 000. Miehillä virtsatulehdukset yleistyvät iän myötä ja lopulta miehet sairastuvat virtsatulehdukseen yhtä usein kuin naiset. Vanhoilla miehillä yleisin yksittäinen virtsainfektioriskiä kasvattava tekijä on eturauhasen liikakasvu. Myös katetrointi ja virtsateihin kohdistuvat toimenpiteet kasvattavat miesten infektioriskiä.
Miten virtsatieinfektion saamista voi ehkäistä?
Seuraavista ohjeistuksista ei ole olemassa tieteellistä näyttöä, mutta oman ammattikokemukseni perusteella voin todeta, ettei niistä varmasti haittaakaan ole.
Naisille suosittaisin käymään vessassa seksin jälkeen. Vaikka onkin todella ihanaa jäädä lepäilemään rakkaan kainaloon, niin bakteerit eivät anna armoa ja vessareissu on järkevää suorittaa. Kun seurusteleva pariskunta jättää jossain vaiheessa suhdetta ehkäisyn pois, ei ole tavatonta, että nainen saa virtsatietulehduksen. Tämä saattaa johtua siitä, että bakteerikannat ovat vielä toisilleen vieraita. Yleensä ongelma häipyy ajan myötä, toisinaan määrätään kuitenkin jopa estolääkitystä, jos tulehduksia tulee usein ja ne voidaan yhdistää seksin harrastamiseen.
Vaihdevuodet aiheuttavat estrogeenin tuotannon vähenemistä, mikä taas aiheuttaa limakalvojen ohenemista ja se taas voi altistaa virtsatulehdusten synnylle. Limakalvoille on olemassa paikallisvalmisteita, jotka vahvistavat limakalvoja ja tämä voi olla yksi keino ehkäistä infektioita.
Runsas juominen, muut mahdolliset rajoitukset huomioon ottaen, huuhtoo munuaisia ja virtsateitä ja saattaa olla näin hyödyksi infektioiden ehkäisemisessä. Miehillä kylmettyminen voi aiheuttaa suurentunutta tulehdusriskiä.
Karpalomehun juonti saattaa vähentää infektioiden saantia ja uusiutumisriskiä.
Kuten tiedetään, MS-tauti on neurologinen sairaus ja aivot säätelevät myös virtsarakon toimintaa. MS-tautia sairastavat kohtaavat mitä todennäköisemmin virtsaamisongelmia jossain vaiheessa sairautta. Virtsaamisongelmat taas voivat johtaa aiemmin mainittuun virtsatieinfektioon. Kenelle tahansa virtsatietulehdus on ikävä vaiva, mutta MS-tautia sairastavalle erityisesti hoitamaton virtsatietulehdus voi aiheuttaa perussairauden pahenemisvaiheen. Sairaudessa voi ilmetä myös monenlaisia virtsarakon toimintahäiriöitä, joihin kannattaa hakea apua urologisista tutkimuksista.
Kun puhutaan suurentuneesta infektioriskistä ja MS-taudin aiheuttamasta virtsarakon tyhjenemisongelmasta, ensisijaisesti tulee harkita lääkityksen aloittamista, joka voi auttaa rakon tyhjenemisessä. Jos lääkityksestä ei ole apua ja rakkoon jää toistuvasti virtsaa enemmän kuin desilitran verran, tulee pohtia toistokatetroinnin aloittamista. Toistokatetrointia ei ole syytä pelätä ja se on varsin helppoa oppia tekemään. Erilaisia katetrimalleja on olemassa kaikkiin tarpeisiin. Oikeaoppisesti toteutettu toistokatetrointi ehkäisee myös virtsatietulehdusten syntyä, kun virtsarakko saadaan tyhjenemään kokonaan eikä virtsaa jää ”seisomaan” rakkoon.
Infektioiden torjunnassa on myös hyvin tärkeää, ettei turhia antibioottihoitoja aloiteta tai käytetä. Bakteerikannat ovat alkaneet mukautua ja kehittää antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja jo heti penisilliinin keksimisen jälkeen. Mitä enemmän käytämme antibiootteja, sitä enemmän bakteerit kehittyvät vastuskykyisiksi ja infektioiden hoito vaikeutuu. Virtsatieinfektioissa tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei oireetonta bakteerilöydöstä tule hoitaa antibiooteilla. On mahdollista, että runsaalla juomisella virtsatieinfektio voi muutamassa päivässä hävitä itsestään, ilman antibioottia.
Kaikkein tärkeintä kaikessa terveydenhoidossa on, ettei jää pohtimaan oireitaan tai ongelmiaan itsekseen. Me ammattilaiset olemme olemassa sitä varten, että meidän puoleen voi terveyteen liittyvissä mieltä askarruttavissa asioissa kääntyä.
Heidi
Heidi Aaltonen on sairaanhoitaja (YAMK ja urologisen hoitotyön asiantuntija. Hän työskentelee urologian poliklinikan tiiminvetäjänä Turun yliopistollisessa keskussairaalasta. Heidi kirjoittaa blogiin MS-taudin näkymättömistä oireista, erityisesti urologiaan liittyvistä aihealueista. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi leikki-ikäistä poikaa, joiden kasvattaminen pitää jalat maassa. Heidin intohimona on kehittää ja kehittyä jatkuvasti paremmaksi. Laadukas hoitotyö ja siihen pyrkiminen on hänen sydäntään lähellä. Elämään Heidi suhtautuu yltiömäisellä optimistisuudella ja rationaalisuudella. Elämä kantaa!