MS-tauti on sairaus, joka herättää erityisesti vastasairastuneen mielessä tukun kysymyksiä. Ajattelin vastata niistä muutamaan yleisimpään kahdessa eri blogikirjoituksessa. Ensimmäisessä osassa vastasin kysymyksiin kausi-influenssarokotteesta, raskauden suunnittelusta, voimakkaasta uupumuksesta ja D-vitamiinilisän tarpeesta.
Tässä toisessa osassa vastaan kysymyksiin lihasvoiman heikentymisestä, musiikin vaikutuksesta MS-taudin oireisiin ja kuntoutuksen mahdollisista hyödyistä. Aika usein kysytään myös lasten mahdollisuudesta sairastua MS-tautiin. Siihenkin löytyi vastaus MS-asemalta, kuten kaikkiin alla esitettyihin kysymyksiin.
1. Heikentääkö MS-tauti lihasvoimaa?
MS-tauti näyttäisi heikentävän lihasvoimaa, tehoa ja räjähtävää lihasvoimaa. Kokonaishaitta lihasvoimalle vaihtelee ja riippuu kuitenkin monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Lihasheikkoudet voivat liittyä esimerkiksi lihasvoimaan, jota tarvitaan maksimaalisten ja nopeiden lihasten supistusten aikana. Voimien heikkeneminen on yleisempää jaloissa kuin käsissä. Muun muassa liikunta, progressiivinen lihasten vastuskoulutus ja säännöllinen lihasten käyttö parantavat lihasten toimintaa.
2. Helpottaako musiikki MS-taudin oireita?
Mielimusiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti. Jokainen tietää, että musiikin kuuntelu voi muun muassa nostaa mielialaa, lisätä luovuutta tai auttaa keskittymään. Se voi myös parantaa muistin toimintaa ja vähentää ahdistuneisuutta. Siksi musiikilla on erityisesti emotionaalista ja mielen hyvinvointia tukeva vaikutus. Vaikutus liittyy useiden syvien aivoalueiden, kuten keskiaivojen, aktivoitumiseen musiikin kuulemisen aikana.
MS-taudin osalta näyttö musiikin vaikutuksista hoidossa ja kuntoutuksessa on valitettavasti niukkaa. Toistaiseksi musiikin vaikutuksia on tutkittu lähinnä pienillä tutkimusotoksilla ja pioneeritutkimuksissa. Tulokset ovat kuitenkin rohkaisevia ja positiivisia. Hyötyjä on osoitettu yksittäisissä tutkimuksissa, kuten: näppäimistön soittamisesta käsien toiminnallisen käytön harjoitteluun, verbaalisen muistin ja oppimiseen liittyvän aivojen plastisuuden muovautumiseen sekä tunteiden ja kehon parempaan hahmottamiseen.
3. Onko kuntoutuksesta hyötyä MS-taudissa ja millaista kuntoutusta on tarjolla?
Monialaisella ja monipuolisella kuntoutuksella voidaan tukea MS-tautiin sairastuneen toimintakykyä, elämänlaatua ja psyykkistä hyvinvointia. On vahvaa näyttöä, että kuntoutus tukee MS-tautiin sairastuneen liikunta- ja toimintakykyä, helpottaa uupumusta, lisää tietoisuutta ja osallisuutta. Lisäksi kuntoutuksen avulla voidaan lieventää psyykkistä oireilua, kuten masennusta ja ahdistusta.
Kuntoutusta voidaan järjestää avo- ja laitosmuotoisena, ja harjoitteita on usein mahdollista toteuttaa yksilöllisinä tai ryhmässä. Kuntoutusta tarjoavat perus- ja erikoissairaanhoito, työterveyshuolto sekä Kelan hyväksymät kuntoutusyksiköt. Lisätietoa saa MS-hoitajalta, hoitavalta lääkäriltä, kuntoutusohjaajalta ja Neuroliitosta.
4. Voiko lapsi sairastua MS-tautiin?
Suurin osa MS-tautiin sairastuneista on 20–40-vuotiaita, mutta myös lapsi voi sairastua MS-tautiin. Lasten ja nuorten MS-tauti on varsin harvinainen ja tytöillä poikia useammin ilmenevä sairaus. Lapsilla MS-taudin esiintyvyys vaihtelee eri maista ja tutkimuksista riippuen ollen noin 0,5 sairastunutta 100 000 henkeä kohden. Suomessa MS-tauti todetaan vuosittain vain muutamalla alle 16-vuotiaalla, joten lasten sairautta ei tunneta vielä kovin hyvin. Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä alle 40 MS-tautia sairastavaa lasta ja nuorta.
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.