
Vuosi on vaihtunut! Aika rientää eteenpäin tasaista, omaa tahtiaan. Se ei piittaa mistään – ei
hallituksen epäreilulta tuntuvista leikkauksista, ei julkkisten tai tavistenkaan kummallisista
ihmissuhdekiemuroista, ei koko maailmaa hätkähdyttävistä sodista, maastopaloista tai
hirmumyrskyistä, eikä kenenkään kuolemakaan vaikuta sen juoksuun.
Aika kulkee, eikä sitä pysäytä mikään.
Ajan paineessa tulee joskus heikkoina hetkinä tunne, etten pysty tähän. On niin saamarin kiire, kiire! Jos tuon ajatuksen antaa vallata mielen joka sopukan, ja jos yrittää pyristellä oman jaksamisenkin uhalla kaikessa kiinni, tieto jyrää alleen yhtä vahvalla voimalla kuin hirmumyrsky.
Siksi, ihan pientä itseäni suojellakseni, olen kausittain tehnyt päätöksen, jota suosittelen
kokeilemaan, jollei se ole vielä tuttu juttu. Olen päättänyt, etten seuraa uutisia enkä takerru
lööppeihin. Olen päättänyt pitää sometauon. Ja olen huomannut, että nämä molemmat keinot ovat erittäin tehokkaita kehon ja mielen rauhoittajia. Maailma pauhaa ja pauhatkoon – en voi sille mitään, eikä minun tarvitsekaan.
Olen huomannut, miten vaikeaa sekä uutisten, lööppien että somen seuraaminen on yhtäkkiä lopettaa.
Ai että, tuohon kännykkään tekisi mieli tarttua! Homehdunko? Jäänkö paitsi kaikesta? Olenko jo ihan pihalla? Mieli on kummallisen monimutkainen. Uutiset ja somekin
aiheuttavat ihmeellisen riippuvuuden.
Kerran, pari vuotta sitten, tuota höpöuutisvirtaa selatessani silmiini sattui tärkeääkin tärkeämpi harjoitus, jonka haluan tässä jakaa. Se on yksi tapa, jolla levotonta, uutisten ja somevirran sekoittamaa mieltä voi rauhoittaa. Siksi tallensin sen silloin itselleni tekstinä. Valitettavasti en pääse sitä enää alkuperäisenä tarkistamaan, koska lähde vaatii nykyisin kirjautumisen tai mahdollisesti jopa maksunkin. Lainaan sen kuitenkin tähän, koska harjoitus on erittäin tehokas ja toimiva.
Lähtisin harjoitteeseen ensin hengitykseen keskittyen, tähän tapaan: vedä ilmaa hitaasti sisään, pidätä hetki ja puhalla ulos. Hengittele näin hetki, ihan hitaasti ja
rauhallisesti.
Rentouta pään, kasvojen, kaulan ja hartianseudun lihakset, kädet ja sormet, selkä, vatsa, pakarat, jalat ja varpaat. Hengittele edelleen hitaasti ja rauhallisesti… ja sano: tervetuloa tyyni päivä, tervetuloa maailma!
”Tervetuloa maailma sellaisena kuin tulet!
Tervetuloa kaikki, mikä tänään tulee väistämättä osakseni.
Tervetuloa kaikki tapahtumat, ajatukset, tunteet, mielialat,
henkilöt, tilanteet ja olosuhteet.
Päästän irti toiveistani voimaan ja hallintaan.
Päästän irti toiveistani kiintymykseen, arvostukseen,
hyväksyntään ja mielihyvään.
Päästän irti toiveistani turvallisuuteen ja henkiin jäämiseen.
Päästän irti toiveistani muuttaa mitä tahansa tilannetta,
olosuhdetta, henkilöä tai itseäni.
Avaudun ja antaudun elämäni perimmäiselle arvolle,
tarkoitukselle ja totuudelle.
Tervetuloa maailma!”
Lähde: Iltalehti.fi/mieli, lainattu 21.4.2023
Päivi Kemell sairastaa MS-tautia. Hän on diakoniatyöntekijä, työnohjaaja, sielunhoitaja, podcast-tuottaja ja bloggaaja sekä henkisen hyvinvoinnin asiantuntija. Päivi kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen peräänkuuluttaa ihmisten omia voimavaroja, ja hän etsii elämän epäkohtiin ratkaisuja kokonaisvaltaisesta itsensä kuulemisesta. Rohkean avoimilla teksteillään ja esimerkillään Päivi pyrkii koskettamaan lukijaa niin, että esimerkiksi sairauteen liittyvät tabut karisisivat ja uskaltaisimme kaikki enemmän.
Comments