top of page
  • Elämässä.

Next level – mitä pitäis tapahtua, että sinne pääsis?


Kuvittele mielessäsi kahdet tikkaat puun runkoa vasten. Niitä pitkin kiipeämällä pääset ylös, oksien välistä pilkottavaan tunnelmalliseen puumajaan.


Toisissa tikkaissa poikkipuiden askelväli on niin pitkä, että kiipeäminen vaatii taitoa, vahvoja reisilihaksia ja käsissä kunnolla vetovoimaa, jotta eteneminen on ylipäätään mahdollista. Toisten tikkaiden askelväli on kiipeämistä ajatellen sopiva pienemmällekin nousijalle.


Jos yksikin poikkipuu menisi rikki, mitä ajattelisit?

Kumpien tikkaiden kohdalla eteneminen onnistuisi? Toisten kohdalla se olisi lähes mahdotonta.


Olen silloin tällöin nähnyt kuvan tällaisesta ajatusleikistä. Se avaa silmät näkemään, miten tärkeää on järkevä eteneminen asiassa kuin asiassa.


Pian on joulu. Joulun jälkeen vanha vuosi vaihtuu uuteen.

Monelle meistä vuoden vaihtuminen merkitsee uuden vaiheen alkamista. Moni tekee uudenvuoden lupauksen. Mitä se voisi olla tällä kertaa? Entä jos se olisikin jotain sellaista, joka todella voisi toteutua? Siis, sitä vain, että jos jollakin on joskus lupaukset tuntuneet liian vaikeilta ja henkisten haasteiden edessä on luovuttanut jo ennen maaliskuuta.


Opin ihan äskettäin yksinkertaisen keinon, jota käytetään opettajani mukaan ratkaisukeskeisessä terapiassa. Se menee näin:

  1. Ajattele haastetta, jonka kohdalla elämässäsi haluaisit edetä parempaan suuntaan.

  2. Anna haasteen tämänhetkiselle tilanteelle arvosana asteikolla 1–10: 1 on huonoin mahdollinen, 10 täydellinen tilanne.

  3. Pohdi sen jälkeen, mitä pitäisi tapahtua, että pääset seuraavalle asteelle.

  4. Aloita työstämään haastetta tästä eteenpäin edellä kuvaamaasi seuraavaa askelta kohti. Älä ajattele yhtään pidemmälle. Jos annoit tilanteelle nelosen, etene kohti vitosta.

  5. Kun olet saavuttanut vitosen, voit taas pohtia, mitä pitäisi tapahtua, että pääset eteenpäin kohti kuutosta.

  6. Yksi askel kerrallaan. Ei yhtään enempää.


Tällaisia lyhyiden poikkipuuvälien tikkaita pitkin kiipeäminen houkuttelee. Vaikka yksi porras katkeaisi, ei putoaisi korkealta – ja silti matkaa voisi vielä ihan hyvin jatkaa. Mielestäni tärkeää on myös muistaa, että 80 prosenttia riittää. Ei tarvitse tavoitella sataa prossaa, ainakaan ihan kaikessa.


Joulua kohti on ihanan kevyt askeltaa, kun muistaa, että sieltä se tulee. Tulee vaikka tekemättäkin.


Ihanaa, tunnelmallista joulukuun ja vuoden loppua sinulle!


Päivi

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page